Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Taudin yleisyydestä huolimatta migreenipotilaiden sairautta vähätellään muun muassa työpaikoilla. Vaikka migreenikipu voi olla erittäin kova ja lamaannuttava, suuri osa migreeniä sairastavista yrittää lievittää kipuaan itse eikä hakeudu lääkäriin.
Migreenin hoidossa tyypillistä on potilaan hidastelu lääkkeiden ottamisessa. Ylilääkäri Markus Färkkilä Husista sanoo, että viivyttely on suuri virhe. Tarpeeksi suuri lääkeannos pitää ottaa heti, kun potilas on varma sitä, että kyseessä on migreeni. Poretableteilla ja peräpuikoilla on paras teho. Jos kohtaus pääsee pahaksi, lääkkeet eivät enää pure kipuun.
Lievään tai kohtalaiseen migreenikipuun riittävät käsikauppalääkkeet, mutta kovaan kipuun tarvitaan täsmälääkkeitä. Kun täsmälääkkeet tulivat Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, niiden hinta oli erittäin kova, noin sata markkaa kappale. Nykyisin lääkkeiden kappalehinta on 2,5-5 euroa, ja hinnat ovat halpenemaan päin.
- Saksassa ja Englannissa joitakin täsmälääkkeitä myydään jo käsikaupassa. Suomessa niihin pitää saada resepti lääkäriltä, Färkkilä sanoo.
Taudin ankaruus vaihtelee
Joillakin ihmisillä migreenikohtaus tulee vain kerran elämässä, osalla taas kerran viikossa, mutta kolmella prosentilla potilaista on yli 180 migreenipäivää vuodessa. Sairauteen saa myös estolääkitystä.
- Osa pärjää migreeninsä kanssa töissä, vaikka kohtauksen aikana työteho laskeekin, mutta osa oksentaa vessassa, kuvailee Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki.
Migreeniyhdistyksen mukaan migreeni on Euroopassa yleisempi sairaus kuin astma, diabetes ja epilepsia yhteensä. Euroopan ensimmäistä migreenipäivää vietetään ensi tiistaina.
Itsehoito tärkeää
- Migreeni on tyypillisesti työikäisten naisten tauti, sanoo neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela Husista.
Miehistä joka kymmenes kärsii migreenistä ja naisista joka viides.
Lääkärit kehottavat migreenistä kärsiviä pitämään itsestään hyvää huolta, nukkumaan tarpeeksi, syömään säännölliseesti ja harrastamaan liikuntaa. Myös ongelmat purennassa ja poskionteloissa tulisi hoitaa, koska niillä on yhteyttä migreeniin.
Färkkilän mukaan sauvakävely on migreenipotilaalle hyvästä, koska se estää hartioiden ja niskan jumittumista. Myös hyvän ryhdin säilyttäminen on tärkeä.
- Jos migreenistä kärsivä tekee näyttöpäätetyötä, hänen täytyisi harrastaa jotakin liikuntaa, Färkkilä painottaa.
Ennakko-oireet varoittavat
Maailman terveysjärjestö on luokitellut migreenin yhdeksi invalidisoivista sairauksista. Migreenikohtauksen aikana potilas ei välttämättä pysty kuin makaamaan.
Usein migreenikohtausta edeltävistä oireista voi huomata kohtauksen olevan tulossa. Oireina voivat olla väsymys, haukottelu, masennus, ylienergisyys, makeanhimo, palelu tai vaikkapa näkö- ja hajuherkkyys.
- Migreenin erottaa tavallisesta päänsärystä esimerkiksi siitä, että fyysinen rasitus pahentaa migreeniä, sanoo Kallela.
Migreenin aikana päänsärky kestää 4-72 tuntia ja se voi vaihdella lievästä kovaan. Kipu voi tuntua päässä vain toisella puolella, se voi sykkiä ja siihen liittyä pahoinvointia ja oksentelua sekä herkkyyttä äänille, hajuille ja valolle. Osalla on näköhäiriöitä.
Migreenikohtauksen mentyä ohi olo voi olla todella väsynyt, vetämätön, rauhaton tai tavallista energisempi ja hyvävointisempi. Oireita kuvaillaan jälkikrapulaksi.