Migreenin hoidossa käytetään tavallisimpia tulehduskipulääkkeitä ja migreenin täsmälääkettä, triptaania, joko tabletteina, nenäsuihkeina, peräpuikkona tai pistoksina, jos kohtaukseen liittyy kovaa oksentelua.
"Yleisin hoitomuoto on pelkkä kohtauslääkitys. Jos potilaalla alkaa esiintyä hankalia kohtauksia tiheästi, voi estolääkitys olla paikallaan, jotta elämänlaatu ei kärsisi", selvittää neurologian erikoislääkäri Marja Repo-Outakoski.
Estolääkitystä käytetään usein jaksoittain noin kolme kuukautta kerrallaan. Osalla migreenikierre katkeaa pienellä kuurilla. Repo-Outakosken mukaan hoidon kannalta haasteellisin on harvinainen krooninen migreeni, jossa päänsärkyä saattaa kestää yli kolme kuukautta niin, että yli puolet kuukauden päivistä migreeniä.
"Kun migreenikohtauksia on paljon, hoitamattomat kohtaukset saattavat pahentaa migreeniä. Silloin migreeni saattaa kroonistua."
Lääkitys ei ole migreenin hoidossa aina välttämätöntä.
"Kohtaukselle voi löytyä altistavia tekijöitä, joita välttämällä migreenikohtaus ei ehkä puhkeakaan. Joillakin kohtauksen voi laukaista kirkas valo, jolloin pelkkä aurinkolasien käyttö voi auttaa. Myös kotikonstit, kuten lepo ja kylmäpakkaus auttavat joillekin."
Migreeni saattaa muuttaa muotoaan naisilla vaihdevuosina, jolloin estrogeenitaso vaihtelee. "Aina kun estrogeenitaso laskee, niin migreenikohtaus saattaa iskeä. Raskauden aikana oireet voivat joko helpottua tai pahentua. Migreeni elää ihmisen mukana ja se voi reagoida elämänmuutoksiin."
Säännöllisestä päänsärystä kärsiviä Repo-Outakoski kehottaa hakeutumaan lääkäriin oikean diagnoosin saamiseksi. Diagnoosien tekemistä helpottaa, jos pitää ennen lääkärikäyntiään lyhyen aikaa päiväkirjaa pääsäryistään. Diagnoosi tehdään haastattelun ja neurologisen tutkimuksen perusteella.