Arvoisa pääomasijoittaja, annamme teille vanhuksemme hoidettavaksi, ja toivomme kohteliaimmin, että suostuisitte noudattamaan lakia ettekä jatkossa enää kiertäisi suosituksia hoitajien määrästä.
Kunnioitettava suuryritys, tässä teille meidän metsämme ja maaperämme ja pohjavetemme, toivomme kovasti ettette ihan kokonaan pilaisi kansallismaisemaamme.
Hyvä monikansallinen yritys, tulkaa tänne – me maksamme investointitukea ja lupaamme sulkea silmämme verosuunnittelultanne.
Lempeämpi ihminen saattaisi ajatella, että hallituksemme on naiivi. Kun hoivayritykset eivät kuule hiljaisia viestejä, pidetään kohteliaita kokouksia ja pääministeri neuvoo maakuntien päättäjiä tutkimaan hoivayrityksen arvoja ja sitä, maksaako yritys veronsa Suomeen.
Ajatus on kaunis. ”Arvot” kuulostaa hoivaavalta ja neuvo hyvää tarkoittavalta.
Tämmöinen kaikenlaista hyväveli-toimintaa nähnyt, suoraviivaisempi emäntä ei jaksa tälle hyväntahtoisuudelle paljon arvoa antaa. Sanat ovat kauniita, mutta teot eivät ole tietämättömiä tai päätökset vahingossa tehtyjä.
Jo vuosia on tehty päätöksiä, jotka mahdollistavat verovastuullisuuden ohittamisen ja pääomasijoittajille edulliset porsaanreiät. Veronkierto on yhteiskunnan syöpä, joka näivettää yhteiset varat, mutta sitä ei ole yritettykään suitsia.
Päinvastoin. Verovälttelyyn on suhtauduttu tarkoituksellisen lepsusti, ja nyt sitten valitellaan että ei ole rahaa. Leikkausten ja säästöjen on jatkuttava.
Suomen hankintalaki ei salli verovastuukysymysten huomioimista. Tällä hallituskaudella asian olisi voinut lakimuutoksen yhteydessä korjata, mutta se jätettiin tekemättä ja lainsäädäntö jäi EU:n minimitasolle.
Soteyritysten verovastuullisuutta eli julkista maakohtaista veroraportointia koskevaa pykälää on vesitetty. Näistä asioista on lausuntonsa antanut muun muassa Finnwatch, suomalainen kansalaisjärjestö, joka tutkii yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia. Ei ole auttanut.
Finnwatchin toiminnanjohtaja muistuttaa myös Suomen lepsusta verolainsäädännöstä, joka tarjoaa porsaanreikiä pääomasijoittajille. Ei ole korjattu. Hallintarekisterissä on ongelmia, jotka piti laittaa kuntoon. Mitenkähän on käymässä, haluaako joku arvata?
Yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö Kepa kirjoitti vuonna 2017 Suomea koskevan luvun kansainväliseen veroraporttiin, jossa todettiin, että EU-maat suhtautuvat veroskandaaleista huolimatta kielteisesti läpinäkyvyyden lisäämiseen.
Suomikin vastustaa sitä, että suurimmat monikansalliset yritykset velvoitettaisiin julkaisemaan perustiedot veronmaksustaan jokaisen toimintamaan osalta.
Euroopan omat veroparatiisivaltiot, kuten Hollanti, Belgia, Luxemburg ja Irlanti toimivat epäeettisesti, mutta monella vaikuttajalla on oma lehmä ojassa. Panama-tietovuodon jälkeen voi makustella uudesta kulmasta Euroopan komission arviota, että EU:n alueella menetetään vuosittain yli 1 000 miljardia euroa verotuloja. Summa ylittää suuruudellaan inhimillisen käsityskyvyn rajat. Epäoikeudenmukaisuuden tunteelta ei voi välttyä.
Samaan aikaan kun kansalle tarjotaan lisää säästöjä ja leikkauksia välttämättömyytenä, maksetaan yrityksille Suomessa 3,6 miljardia euroa suorina yritystukina ja erilaisina verotukina. Nykyhallitus on nostanut yritystukien määrää.
Etlan selvityksen mukaan potissa on satoja miljoonia euroja haitallista yritystukea, joka ei tue talouskasvua. Pahimmillaan yritystuki on hyväveli-verkoston tukiautomaatti, jossa moni kansantalouden kannalta merkityksellisempi yritys jää ilman tukia.
Me tarvitsemme yrittäjiä ja yrityksiä, se on selvä. Vaurastuminen on sallittua, jopa toivottavaa – mutta velvoitteet on hoidettava.
Kansainvälisten arvioiden mukaan valtiot menettävät superrikkaiden verosuunnittelun takia vuosittain satoja miljardeja euroja.
Kööpenhaminan yliopiston ja norjalaisen NMBU-yliopiston tutkimuksen mukaan norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset superrikkaat jättävät jopa 30 prosenttia veroistaan maksamatta. Rikkaimmalla 0,01 prosentilla veronkierto on kymmenen kertaa yleisempää kuin väestössä keskimäärin.
En usko, että suomalaiset geenit olisivat erilaiset ahneuden ja itsekkyyden saralla. Yksityisen omaisuuden piilottamista on täälläkin haluttu helpottaa muun muassa hallintarekisterillä, ja yrittihän hallitus ajaa myös tehokkaan katumisen lakia, jonka myötä itsensä vapaaehtoisesti ilmiantaneet veronkiertäjät olisivat saaneet syytesuojan.
Naiivi luottamus on suomalaisten perisynti. Markkinoiden luotetaan korjaavan kurssiaan itsestään ja investoijien vain edistävän yhteistä hyvää. Sinisilmäisyydestä ei kannata tehdä kansallisaarretta, verovarantoamme kupataan kuiviin silmiemme edessä.
Merja Kyllönen on europarlamentaarikko (vas.) Suomussalmelta.