Oulu Pohjois-Suomen palokunnat kärsivät muun maan tapaan työntekijöiden puutteesta. Oulun ja Lapin lääneissä tilanne on heikko etenkin pienillä paikkakunnilla.
Niiden palokunnat eivät tahdo saada houkutelluksi riittävästi sen paremmin miehistöä kuin päällystöäkään. Palo- ja pelastustehtävät kuitenkin hoituvat vapaapalokuntien ja puolivakinaisen väen sekä tarvittaessa naapuripalokuntien tai puolustusvoimien virka-avun tuella. Lisäksi päällystö lomailee porrastetusti, ja johtajia lainataan tarpeen mukaan naapurikunnasta.
"Pientä improvisaatiota ja yhdistelyä puuha joskus tosiaan vaatii", naurahtaa Raahen palomestari Juhani Meistamo.
Osa tehtävistä
viivästyy
Yleisen miesuupelon takia alipäällystöä on jouduttu nostamaan johtotehtäviin. Kun kuitenkaan kaikilla ei ole riittävää koulutusta päällystötasolle kuuluvan tehtäväkirjon hoitamiseen, saattavat palotarkastukset, väestönsuojeluun liittyvät tehtävät ja rakennuslupia varten tarvittavat lausunnot usein viivästyä.
Oulun lääninhallituksen pelastusylitarkastaja Pentti Kurttilan mukaan kaikkein merkittävin on kuitenkin vajaus perustyötä tekevistä palomiehistä. Ongelma korostuu pienissä kunnissa, mutta siltä eivät välty myöskään suuremmat paikkakunnat. Kurjuus ei helpotu kesälläkään, sillä myös kesäsijaisista on vajausta.
"Ennen oli tarjokkaita, nyt saadaan kysellä josko joku tulisi", kuvailee lääninvalmiusjohtaja Erkki Ruohonen Lapin lääninhallituksesta.
Kouriintuntuvasti vajauksen sai tuntea Raahen palomestari Meistamo, joka viime viikolla kamppaili Siikajoella riehunutta metsäpaloa vastaan täydellä miehityksellä. Raahen lisäksi sammutusvoimaa haalittiin ainakin Ruukista, Limingasta ja Siikajoelta, yhteensä lähes sata miestä.
"Se oli vaikea, nopeasti etenevä tilanne. Osa naapurikunnista vähän säännösteli miestensä luovuttamista. Kaikilta ei liiennyt yhtäkään."
Syytä myös koulutusuudistuksessa
Pentti Kurttilan mukaan miehistön ja johtotehtäviin koulutetun väen suhteen voidaankin jo puhua kroonisesta pulasta.
"Jopa Kajaanin kokoisessa kaupungissa virkoja on jäänyt täyttämättä. Samoin Suomussalmelle ei ole löytynyt muodollisesti päteviä hakijoita, ja tilanne on vaikea myös Raahessa", hän valittelee.
Koulutetun päällystön kohdalla väen vähyys juontaa Kurttilan mukaan muutama vuosi sitten tehdystä koulutusuudistuksesta. Tuolloin koulutus muutettiin ammattikorkeakoulutasoiseksi.
"Se merkitsi koulutusajan venymistä puolestatoista vuodesta noin neljään vuoteen. Tämä synnytti reippaan välin, jonka aikana väkeä ei valmistunut. Siksi meillä on nyt läpi vuoden kestävä uupelo johtohenkilöstöstä. Pelkästään kesäajan ongelmasta ei siis suinkaan ole kyse."
Oulun palolaitoksella tarvitaan kesäaikaan parikymmentä tuuraajaa. Tavallisesti Ouluun on riittänyt valmiita palomiehiä, mutta tänä vuonna töihin otettiin myös muutama opintojensa loppuvaiheessa oleva. Etelän suurten kaupunkien palolaitokset tahtovat imeä leijonanosan loppusuoralla olevista nuorista.
Asemamestari Pekka Hemmilän mukaan tulokkaat sijoitetaan aina kokeneiden palontorjujien ryhmään, eikä heidän harteilleen sälytetä kaikkein kovimpia tehtäviä.
"Kyllä Pelastusopistosta tulevat kaverit ovat hyvää ainesta, mutta palomiehen homma opitaan tekemällä sitä. Pyrimme antamaan nuorille monipuolisen kuvan alasta."