Kuvaukset suomalaisista miesopettajista jakautuvat kahtia: mukaan mahtuu niin simputtajia kuin oppilasta viimeiseen asti puolustavia sovittelijoita. Kasvatustieteen maisteri Jukka Kujala on tutkinut Suomen itsenäisyyden ajan miesopettajakuvaa väitöstutkimuksessaan omaelämäkertojen ja elokuvien kautta.
Kujala määrittelee tutkimuksessaan lukuisia miesopettajatyyppejä. Osan muodostavat oikeudenmukaiset opettajat, joita luonnehditaan sovitteleviksi, oppilasta ymmärtäviksi ja puolustaviksi. Toisen puolen muodostavat ankarat kurinpitäjät, koulun moraalinvartijat ja oppilaan nöyryyttäjät.
"Opettajakuva on ajaton. Ei voida määritellä tietyille aikakausille tyypillistä opettajaa vaan mukaan mahtuu tasaisesti karttakepin paukkuttelijoita ja oppilasystävällisiä opettajia", Kujala sanoo.
Kujalan aineistoon kuului kolme omaelämäkertaa sekä 13 kotimaista elokuvaa. Niistä vanhin on Syyllisiäkö? vuodelta 1938 ja tuorein Young love vuodelta 2001.
Elokuva keskittyy konflikteihin
Miesopettajien omaelämäkertojen Kujala kertoo salaavan paljon. Niissä korostuvat rehellinen elämänasenne sekä pyrkimys palvella ja miellyttää. Elokuvissa keskitytään opetuksen ulkoiseen puoleen ja esille nousee koulukurin konfliktit.
"Ohjaajat lähettävät usein terveisiä omille opettajilleen. Esimerkiksi elokuvissa Emmauksen tiellä tai Sokkotanssi voi nähdä suoria viitteitä ohjaajan omiin koulumuistoihin. Ne tulevat esille kylmän kaalisopan syöntiin pakottamisena tai simputtamisena liikuntatunneilla", Kujala sanoo.
Miesopettajaan kohdistuneet odotukset ovat muuttuneet aikakausittain. Esimerkiksi Niskavuoren naiset vuodelta 1938 kertoo, kuinka opettajaksi alkamista leimasi vahva isänmaallisuus ja uskonnollisuus. Opettajalle sopiva puolue oli kokoomus ja lottatyö oli arvokasta naisopettajalle.
Vuonna 1958 tehdyssä Niskavuori-sarjan toisessa osassa välteltiin visusti asioita, jotka olivat vallinneet ennen hävittyä sotaa. Lottatyöt olivat vaihtuneet mehiläisenhoitoon eikä kokoomukseen kuulumisesta puhuttu enää mitään. Samaan aikaan miesopettajien merkitys roolimallina himmeni.
Vuoden 1984 Niskavuori-elokuvassa poliittinen ilmapiiri on vapautunut. Kielletystä lottatyöstä ja kokoomuksesta uskalletaan taas puhua. Peruskouluaikana esikuvallinen opettajuus on arkipäiväistynyt.
Miesopettajia tarvitaan edelleen
Kujala pitää yhtenä merkittävimpänä peruskoulukuvauksena elokuvaa Täältä tullaan elämä! vuodelta 1980. "Siinä koululaitos on paha instituutio, jossa yksinäinen sankari puolustaa sorrettua oppilasta. Kuvauksen voi katsoa olevan maailmanlaajuinen opettajaelokuvan lajityyppi."
Viime vuosina miesopettajista on puhuttu lukumääräisen vähyyden, rikostaustaepäilyjen ja palkkauspolitiikan yhteydessä. Keskusteluissa on kiistelty siitä, tarvitseeko oppilas enää koulussa miestä kasvattajana vai korvaako naisopettaja puuttuvan miesopettajan roolin.
"Tulevaisuudessa opettajan auktoriteetti rakennetaan yhä enemmän asiantuntijuudella. Siitä huolimatta tarvitaan opettajia, jotka voivat tarvittaessa olla jätkiä", Kujala pohtii.
Kasvatustieteen maisteri Jukka Kujala väittelee tänään Oulun yliopistossa otsikolla Miesopettaja itsenäisyyden ajan Suomessa elokuvan ja omaelämäkerran mukaan. Väitöstilaisuus on Linnanmaalla Kajaaninsalissa (L6) kello 12.