Liikenneministeri Anu Vehviläisellä (kesk.) oli huono tuuri.
Sinä huhtikuun tiistaina oli eduskunnan ruodittavana Vehviläisen työkauden tärkeimpiin kuuluva asia, liikennepolitiikkaa vuosiksi eteenpäin linjaava selonteko.
Tiet ja rahat sytyttivät eduskunnan, mutta julkisuutta asialle ei herunut. Päivän mediajulkisuuden mahtui vain yksi asia, ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) potkut.
"Suuri draama veti toimittajia enemmän kuin liikennepolitiikka, johon voi aina palata. Tuommoisen aiheen kanssa ei voi kilpailla", Vehviläinen naurahtaa.
Hallituksessa on ennätysmäisesti 12 naisministeriä, mutta julkisuudessa he näkyvät heikosti. Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kymmenen eniten julkisuutta saaneen poliitikon joukossa oli viisi miesministeriä - mutta ei yhtään naista. Politiikan julkisuuden ylivertainen ykkönen oli pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), kakkosena valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.).
Naisministerit eivät ole tuloksesta moksiskaan. Tottakai päähallituspuolueiden puheenjohtajat saavat eniten julkisuutta.
"Tulos osoittaa, kuinka puolueitten kohdalla julkisuus on puheenjohtajapainotteista. Kunhan työministeri Anni Sinnemäen (vihr.) puheenjohtajaura ehtii pidemmälle, hän varmaan kirii tutkimuksissa, ympäristöministeri ja keskustan varapuheenjohtaja Paula Lehtomäki odottaa.
Tulosta selittävät otos, valitut ajankohdat ja niille osuneet keskustelunaiheet, summaa opetusministeri Henna Virkkunen (kok.).
"En ajattele, että naisministerit jäisivät jalkoihin. Mutta meillä on perinteiset ja kulttuuriset arvot, että miehiä yleensä pidetään vakuuttavampina asiantuntijoina. Etenkin talouselämässä se näkyy", Virkkunen huomauttaa.
"Kauden alkaessa on sentyyppinen tilanne, että jos on housut, on uskottava. Miesministeri voi menettää luottamuksen, mutta naisministerin pitää se ensin ansaita", on havainnut viestintäministeri Suvi Lindén (kok.).
"Onkohan naisministereillä kiltin tytön syndroomaa? Halutaan olla rakentavia ja hoitaa homma ilman isompia eleitä. Miesministerit ottavat räväkämmin kantaa eivätkä ehkä välitä, tuleeko konfliktitilanne vai ei", sisäministeri Anne Holmlund (kok.) pohtii.
Lehtomäki miettii samaa. Hänestä ensisijaisen tärkeää ei ole julkisuus vaan se, että asiat tulevat hyvin hoidetuksi.
"En koe, että olisi epäonnistunut työssä, jos ei keiku koko ajan palstoilla."
Mistä puhutaan?
Pääministerin tehtävän jälkeen valtiovarainministerin salkku on hallituksen painavin. Vain tätä salkkua ei ole naisministerillä koskaan ollut.
Salkku sanelee ministerin näkyvyyttä, mutta salkun painoarvoa julkisuudessa on vaikea tarkasti punnita etukäteen. Elävä elämä voi tuoda yllättäviä keskustelunaiheita. Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) on viime ajat saanut selitellä, miten salafilmien paljastamat surkeat sikalat voivat olla totta.
Ja toisinpäin: yhteiskuntapoliittisesti merkittävät asiat eivät välttämättä kiinnosta. Viestintäministeriltä ei penätä taajuuspolitiikan visioita, mutta Ylen mediamaksusta viriää nopeasti väittely.
Anttilan salkun asioista suuri osa päätetään Euroopan unionissa. "Ongelma on, että ne eivät kovin kiinnosta, koska päätökset tehdään kaukana."
Vaatekaappi kiinni
Naisministerien mielestä asioille saa julkisuutta.
"Jos oikeasti on asiaa, sen saa läpi, on kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemen (kes.k) kokemus. Samaa sanoo oikeusministeri Tuija Brax (vihr.).
"Julkisuus on asian eteenpäin viemisessä tärkeää. Poliitikko saattelee myös puolueen kannatusta, että asioita pystytään edistämään, että ne saa merkkautettua omiin nimiinsä keskustalaisena ministerinä", Kiviniemi sanoo.
Useimmat naisministerit ovat vetäneet julkisuuden rajan kotiovelleen.
"Alkuvaiheessa tuli haastattelupyyntöjä, mutta sitten kun huomattiin, etten ole tyyppiä, joka esittelee kotiaan ja vaatekaappiaan erityisen auliisti, luovuttiin", Kiviniemi kuvaa. Hän ei kuitenkaan ole nollalinjalainen vaan antaa henkilöhaastatteluja naistenlehdille.
"Olen rajannut perheen pois julkisuudesta. Olen kyllä saanut äidin ja tyttären kipeä suhde -tyyppisiä juttupyyntöjä", sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) kertoo.
Myös Holmlund pitää yksityiselämänsä pois julkisuudesta, mutta jää miettimään, että jos poliitikosta henkilönä ei tiedetä juuri mitään, etäännyttääkö se kansalaisen mielessä poliitikon jonnekin kauas arjesta.
Kuin Kauniit ja rohkeat
Ulkonäkö on politiikassa tullut yhä tärkeämmäksi, sanoo Hyssälä.
Anttilasta politiikkaan on pesiytynyt Kauniiden ja rohkeiden asennetta.
"Minua häiritsee, että naispoliitikot yleensä saavat enemmän palstatilaa garderobillaan kuin poliittisilla ansioillaan."
"Ihannoidaan kauneutta, ihannoidaan nuoruutta. Ulkonäkö on paljon suurempi asia naisministereille kuin miehille. Ministereitä pitäisi punnita asioiden perusteella samalla vaa´alla, riippumatta ollaanko nuoria vai keski-ikäisiä."