Jääpallo Liiga, 3. finaali OLS--HIFK 10--2 (5--1) OLS:lle mestaruus voitoin 2--1.
OLS:n pukukopissa on ilmiselvästi juhlat käynnissä. Ruotsalainen poppibiisi soi, pelaajisto karkeloi ja kapteeni Jarmo Mällinen tanssahtelee huoltopöydällä.
Pitää varoa, ettei kastu ja muutu yltä päältä tahmeaksi.
Tällaista se on aina mestaruuden hetkellä. OLS nousi lauantain katastrofitappiosta ja jätti HIFK:n mopen osille sunnuntain ratkaisevassa finaalissa.
OLS:lla on nyt neljä mestaruutta 2000-luvulla. Samuli Niskanen on ollut kaikissa mukana. Joku sai kolmannen, joku toisen kullan.
Koko juhlivasta laumasta löytyy vain yksi ensikertalainen pelaajana.
Petteri Luomansuu kauhoi vuosi sitten kultaa valmentajana, mutta nyt pitkä -- ja välissä neljän vuoden katkolla ollut -- pelaajaura sai komean kruunun. Uraan mahtuvat muun muassa vuoden 1994 ja 1995 finaalitappiot.
39-vuotias Luomansuu istuu penkillä rauhallisena, huojentuneena ja kenties liikuttuneena.
"Onneksi on tämän verran ikää, että saa jättää pöydillä tanssimisen nuoremmille", mies hymähtää.
Luomansuu lopetti OPS:n pelaajavalmentajana neljä vuotta sitten yli 500 tehopisteen miehenä. Mestaruus maistuu, sillä comeback oli "hirveän työn takana".
Paluu on kuulemma ollut mielessä koko ajan, mutta suomalaiskansalliseen tapaan ajatus kristallisoitui juhannusyönä. Luomansuu tarttui puhelimeen ja kilautti myöhään yöllä Niskaselle.
"Uskalsin soittaa ja uskalsin kehua itseäni", Luomansuu nauraa.
Kannatti soittaa.
Kilpeläinen lopetti hattutemppuun
Luomansuu ei ole vielä tehnyt päätöstä jatkamisesta, mutta Marko Kilpeläinen löi sunnuntaina viimeisen pisteen uralleen. Kilpeläinen teki ensin OLS:lle 4--0- ja 6--1-osumat.
Kymmenen minuuttia ennen ottelun loppua mies sai sinetin hattutempulleen rankkaripisteeltä. Kolme maalia on ansiokas saavutus viimeisessä pelissä.
"Nämä ovat mahtavia pelejä. Jos tällaisia tärkeitä pelejä saisi pelata koko kauden ajan, niin olisin voinut jatkaakin. Mutta en jaksa enää sitä muuta hulabaloota", kolmannen SM-kullan kumartanut Kilpeläinen totesi.
Kilpeläinen on saanut kuulla parin viikon ajan vitsailuja, kun hän julkisesti ilmoitti lopettavansa "99 prosentin varmuudella".
"Lapseni pelaavat jalkapalloa, ja olen päässyt näiden varjolla vähän laistamaan kyytihommista. Kyllä minulla tekemistä riittää."
Kauden paras joukkue
Yksi OLS:n sankareista on keskikentällä pelannut Hannu Simoska, jonka kausi uhkasi tyrehtyä ennen ensimmäistäkään ottelua reisileikkauksen takia.
Sinnikäs pelaaja taisteli itsensä kentälle, finaaleihin ja mestariksi -- vaikka loukkaantui välissä uudestaan. "Tämä mestaruus maistuu makealle. Jos olisimme nyt hävinneet, niin tämä olisi ollut yksi noloimpia juttuja", Simoska heitti.
Aivan: OLS oli kiistattomasti kauden ylivoimaisesti paras joukkue, mutta joutui taistelemaan mestaruuden lopulta viimeisen ottelun kautta.
Sunnuntain finaalissa joukkue pystyi savustamaan HIFK:n puolustuksesta Juha Laitisen jäähykuninkaaksi ja rynnimään keskeltä läpiajoihin. Koko joukkue nousi omalle tasolleen ja pysyi kiitettävästi pois jäähypenkiltä.
Varsinkin OLS:n ensimmäisen jakson maalit kelpaisivat opetusvideoiden materiaaliksi. Kilpeläisen takana Janne Parpala, Markus Kumpuoja ja Marko Veittikoski (rankkareista) ylsivät kahteen finaaliosumaan.
Pelaajavalmentaja Niskanen jakoi kolme hienoa maaliin johtanutta syöttöä. Niskanen joutui vielä lauantai-iltana setvimään tappio-ottelun syitä puhelinrumballa.
Vastuuta kantanut mies heräsi keskellä yötäkin miettimään kuvioita.
"Kun vedimme puheluita valmennuksen kanssa yhteen, niin tuloksena oli luotto siitä, että otamme revanssin HIFK:sta."
Mestaruus ja oma terveys
Palataan vielä siihen hetkeen, kun mitalit on jaettu ja mestaruuspokaali odottaa kapteeni Mällisen käsivarsia. Petteri Luomansuu ottaa kultamitalin käsiinsä ja siirtää sen viisivuotiaan tyttärensä Annan kaulaan. Vielä suukko poskelle ja tyttö on ylpeänä.
"Vaimo ja tytär kutoivat OLS:n kaulahuivit, missä oli nimeni ja pelinumeroni. Aivan upeaa", Luomansuu kiittelee.
Pitkältä tauolta palanneelle pelimiehelle mestaruus maistuu, mutta itsensä voittaminen on vielä tärkeämpää.
"Tämä oli minulle koko loppuelämän suuntaa muuttanut teko, että olen taas kunnossa. Kyllä terveys on ihmisen elämän kannalta olennaista. Olen saanut harjoittelun ansiosta 20 kiloa painosta pois", mies kertoo ylpeänä.
Mestaruuden arvoinen suoritus.
"Ja jos en ensi kaudella pelaa, niin hiihdetään sitten vaikka Finlandia-hiihto."