Alennusmyynnit houkuttelevat vaateliikkeisiin myös miehiä. Dressmannin myyntipäällikön Janne Ahtolan mukaan shoppailu ei ole enää pelkästään naisten harrastus, vaan monet nykymiehet ovat aikaisempaa kiinnostuneempia muodista ja omasta vaatetuksestaan.
"Kyllä miehetkin shoppailevat kovasti. Meillä on vakioasiakkaita, jotka käyvät lähes viikottain katsomassa uutuuksia. Kun alennusmyynti alkoi, liikkeessä oli kunnon ruuhka", Ahtola kertoo.
Mielikuva vastahakoisesta miehestä, jonka vaimo on väkisin taluttanut vaatekauppaan, ei myyjien mielestä pidä enää paikkaansa. Etenkin nuoret miehet ovat aktiivista asiakaskuntaa, jotka tietävät merkeistä ja materiaaleista.
"Tietysti on hyvin monenlaisia asiakkaita, ja on miehiä, jotka eivät ollenkaan nauti vaatteiden sovittamisesta. Olen minä nähnyt sellaistakin, että vastahakoinen mies on työnnetty sovituskoppiin, ja sitten myyjä ja vaimo ovat kiireesti etsineet miehelle sopivia vaihtoehtoja, joita on viety tälle sovitettavaksi", Hanna-Mari Turunen Viman miesten osastolta lisää.
Osa persoonaa
Radisson Sas -hotellin vastaanottopäällikkö Samuli Heiskala suhtautuu vaatteiden ostamiseen maltillisesti. Hän ei tunnustaudu varsinaiseksi shoppailijaksi muttei vaateostosten vihaajaksikaan.
"Shoppailu ei ole minun harrastukseni. Minulle vaatteiden ostaminen on enemmän tarveperusteista. Menen silloin kauppaan, kun tarvitsen jotain. Tietysti alennusmyyntien aikaan on mukava saada vaate edullisempaan hintaan, mutta en minä alen alkamista mitenkään odota", hän sanoo.
Heiskalan mukaan miehen pukeutuminen ei ole yhdentekevä asia. Hänen mielestään vaatetus viestii paljon ihmisen persoonallisuudesta ja tyylistä. "Töissä käytän aina pukua, sillä minun täytyy olla työni puolesta huoliteltu. Vapaalla ollessani viihdyn rennoissa vaatteissa. Sen verran katson kuitenkin, etten lähde toppahousuissa tai tuulipuvussa kaupungille vapaa-aikanakaan", hän kertoo.
Heiskala sanoo, että muotivirtaukset vaikuttavat hänen pukeutumiseensa, vaikkei hän muotia aktiivisesti seuraakaan.
"En minä mitään muotilehtiä lue. Kai se on enemmän alitajuista, eli se, mitä näkee televisiosta ja miten muut pukeutuvat, vaikuttaa omiin valintoihin", hän miettii.
Tarve ratkaisee
Heiskala ei osta kovin usein uusia vaatteita. Hän arvioi, että vuositasolla vaateostoksiin kuluu reilusti alle tuhat euroa. "En käy vaatekaupoissa edes joka kuukausi, joten tarkkaa summaa on vaikea arvioida. Joinakin vuosina tulee tehtyä isompia investointeja, jos ostaa esimerkiksi toppatakin tai muuta kalliimpaa."
Samuli Heiskalan ostopäätöstä ohjaa eniten tarve. Hän ei juuri tee heräteostoksia tarjousten tai edullisen hinnan perusteella.
"Kun tarvitsen jotain, hinta ei ole ratkaisevin kriteeri. Olen valmis maksamaan laadusta ja siitä että tuote on hyvä. Yleensä minun on aika vaikea löytää vaatteita, joista pidän. Jos löydän vaikka hyvän takin, ei haittaa, vaikka se olisi vähän kalliimpi", hän miettii.
Samuli Heiskala ei yleensä vaateostoksilla tarvitse myyjän tai tyttöystävän apua. "Löydän vaatteet itse hyllystä. Jos jotain kokoa ei ole, silloin saatan kysyä myyjältä."
Myyjä Hanna-Mari Turusen mukaan monet miehet haluavat tutkailla kauppojen tarjontaa itsekseen ilman myyjän paimennusta. "Eniten myyjän apua tarvitaan silloin, kun mies on ostamassa pukua."
Naisellinen leima
Kuluttamista tutkinut sosiologi Pasi Mäenpää sanoo, että sanana shoppailu on feminiininen ja se liitetään naisiin. Silti myös monet miehet viihtyvät kaupoissa.
"Shoppailuun liittyy nautiskelu, tavaroiden hypistely, ympäristön estetisointi ja viihtyminen ostoskeskuksissa. Miesten ostoksilla käymisestä puhutaan yleensä järkiperäisenä tavaroiden hankkimisena tiettyyn tarpeeseen."
Kun miehet pistäytyvät urheilukaupoissa, autokaupoissa tai rautakaupoissa katsastamassa valikoimia, silloin ei puhuta shoppailevista miehistä. "Miehet puhuvat kaupoissa oleskelusta lähinnä järkiperäisenä hintojen ja tekniikan kehityksen vertailuna", Mäenpää huomauttaa.
Pasi Mäenpää muistuttaa, että aikoinaan tavaratalot suunniteltiin naisia varten. Niistä kehittyikin naisten julkista tilaa. Vaikka yhteiskunta on kehittynyt, tavarataloilla on edelleen feminiininen leima.
"Näkeehän sen jo esimerkiksi kauppojen sisäänkäynneistä. Ensimmäisessä kerroksessa on yleensä kosmetiikka, naisten vaatteet ja muuta naisille suunnattua tavaraa. Sen sijaan miesten vaatteet, urheilu- ja erätarvikkeet ovat usein sivummalla yläkerroksissa."