Ylivieskalainen mies tuomittiin perjantaina kahdesta pahoinpitelystä kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Sen sijaan syytteet kahdesta törkeästä pahoinpitelystä hylättiin.
Syyttäjän mukaan tuomittu oli ensimmäiseeä pahoinpitelyssä lyönyt päähän muistamattomassa humalatilassa ollutta morsiantaan juopottelun yhteydessä viinapullolla, koristelasin kappaleella ja nyrkein sekä ampunut niittipyssyllä niittejä naisen päähän.
Toisessa väitetyssä törkeässä pahoinpitelyssä tuomittu oli lyönyt asunnossa ollutta miestä kahdesti taittoveitsellä reiteen toisen iskun ulottuessa 6-7 sentin syvyyteen.
Tuomittu kiisti potkimisen ja niittipyssyllä ampumisen, ja kertoi lyöneensä veitsellä miestä hätävarjelu- tai ainakin hätävarjelun liioittelutilanteessa.
Todistajan esitutkintakertomuksen mukaan morsian oli lyönyt tuomitun pyynnöstä tätä päähän viinapullolla, mistä sulhasmies oli hermostunut ja yrittänyt mennä naisen päälle.
Asunnossa ollut humalainen mies oli mennyt väliin, kaatanut tuomitun maaten hänen päällään, jonka jälkeen tuomittu oli pistänyt miestä puukolla reiteen.
Pistetty mies oli poistunut, jonka jälkeen tuomittu oli lyönyt morsiantaan todistajan mukaan pullolla "kuin halolla päähän" ja sen jälkeen koristelasilla päähän ja jatkanut pahoihinpitelyä nyrkein ja potkuin.
Iskuissa ja potkuissa ei kuitenkaan ollut voimaa eikä todistaja ollut varma potkujen osumisesta. Lääkärin toteamista päässä ja hiuksissa olleista niiteistä oli tuomion mukaan jäänyt epävarmaksi, miten ja mistä niitit olivat tulleet morsiamen päähän. Myös potkiminen oli tuomion mukaan jäänyt näyttämättä.
Veitsenpistojen osalta käräjäoikeus totesi, että uhrin kertomus poikkesi hänen esitutkintakertomuksestaan eikä pitänyt uskottavana hänen selitystään, jonka mukaan hän olisi painanut polvella kurkusta lattialla maannutta tuomittua. Oikeus ei myöskään uskonut, että tuomittu olisi väittämällään tavalla pystynyt kontrolloimaan veitsellä lyöntiään.
Kokonaisuutena arvostellen tuomitun menettely ei käräjäoikeuden mielestä ollut törkeää.
Rangaistuksen mittaamisessa oikeus päätyi pitämään lähtökohtana naiseen kohdistunutta tekoa pitäen sitä vahingollisempana ja vaarallisempana kuin veitsellä tehtyä pahoinpitelyä. Tuomitun aikaisempi rikollisuus esti ehdollisen vankeusrangaistuksen käyttämisen. Myös syyttäjän vangitsemisvaatimus hylättiin.