Oulun käräjäoikeus on antanut ratkaisunsa niin sanotussa Jäälin soramonttumurhassa. Kyse on tapauksesta, jossa mies surmattiin niskaan ampumalla Jäälin soramonttualueella viime vuoden lokakuussa. Ruumis oli kateissa pitkään ja se löydettiin lopulta Alakylän alueelta vesistöstä toukokuussa.
Henkirikokseen johtanut tilanne sai alkunsa Tuirassa sijaitsevasta yksityisasunnosta, josta veljekset talutettiin autoon ja kuljetettiin kahden miehen toimesta autolla soramonttualueelle. Soramonttualueella veli surmasi isoveljensä ampumalla tätä yhden kerran niskaan.
Veljensä surmannut vuonna 1998 syntynyt Samuli Eino Oskari Heikkinen tuomittiin surmasta viideksi vuodeksi vankeuteen.
Syyttäjä vaati tälle rangaistusta murhasta, sillä tekoa oli pidettävä erityisen raakana tai julmana. Myös käräjäoikeus katsoi, että teloitustyyppistä tekotapaa voitiin pitää raakana ja julmana, sillä uhri asetettiin kuopan reunalle ja hänen veljelleen annettiin ase, sekä laukausta yritettiin kaksi kertaa. Ampumistilanne myös kesti jonkin aikaa.
Oikeus kuitenkin katsoi miehen syyllistyneen surmaan. Käräjäoikeus totesi, että rikoslain 21 luvun 3 §:n mukaan henkilö on tuomittava surmasta, jos rikoksen poikkeukselliset olosuhteet, rikoksentekijän vaikuttimet tai muut rikoksen liittyvät seikat on tehty kokonaisuutena arvostellen tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa.
Käräjäoikeuden mukaan surmasta tuomitun voitiin katsoa toimineen pakkotilaa muistuttavissa olosuhteissa. Lisäksi oikeus katsoi, että olosuhteet olivat poikkeukselliset.
Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa sillä, että todistajien kertomuksen mukaan surmasta tuomittu oli ollut teon jälkeen hysteerinen ja itkenyt. Oikeuden mukaan hän ei olisi voinut teeskennellä tällaista reaktiota, eikä hän olisi toiminut näin, jos olisi ollut tilanteessa "kylmäverinen tappaja" mitä toinen vuonna 1995 syntyneistä miehistä väitti hänen olleen.
Lisäksi käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana kertomuksia siitä, että veljekset olisivat itse halunneet lähteä selvittämään välejään soramonttualueelle tai että mies olisi itse halunnut omasta aloitteestaan surmata isoveljensä.
Yllyttäjille yli yhdeksän ja kymmenen vuoden vankeusrangaistukset
Syyttäjä vaati myös kahdelle vuonna 1995 syntyneelle miehelle rangaistusta murhasta. Syytteen mukaan he olisivat tehneet teon vakaasti harkiten, mutta käräjäoikeus katsoi, ettei heidän toimintansa täyttänyt vakaan harkinnan perusteluja.
Vuonna 1995 syntynyt Harri Henrik Hietamäki tuomittiin yhdeksäksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen hautarauhan rikkomisesta, yllytyksestä tappoon, kahdesta törkeästä vapaudenriistosta, ampuma-aserikoksesta, pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Syyte pakottamisesta hylättiin.
Vuonna 1995 syntynyt Jimmy Johannes Leinonen tuomittiin kymmeneksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen hautarauhan rikkomisesta, yllytyksestä tappoon, kahdesta törkeästä vapaudenriistosta, ampuma-aserikoksesta, törkeästä kotirauhan rikkomisesta ja kahdesta pahoinpitelystä. Syyte pakottamisesta hylättiin.
Oikeus kuitenkin katsoi, että kaksikko pani alulle tilanteen, joka päättyi siihen, että veli surmasi veljensä niskalaukauksella.
Käräjäoikeus totesi, että oikeuskirjallisuuden mukaan yllyttäjä on rikoksen henkinen alkuunpanija ja häntä voidaan usein pitää perustellusti vaarallisempana kuin varsinaista tekijää. Rikoslain 5 luvun 5§:ssa todetaan, että yllyttäjä tuomitaan kuin tekijä.
Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, etteivät surma-nimikkeeseen johtaneet lieventävät asianhaarat koskeneet näitä kahta miestä. Oikeus katsoi, että he loivat ampumiseen johtaneet olosuhteet sekä mahdollistivat surmaamisen. Käräjäoikeus totesi, että heidän toimestaan uhri ja ampuja toimitettiin soramontulle, uhri asetettiin kuopan reunalle ja ampujalle annettiin ase. Lisäksi oikeus katsoi, ettei kuolemaan johtanut laukaus voinut tulla kaksikolle yllätyksenä.
Oikeus ei myöskään pitänyt uskottavana, että ase olisi annettu vain pelottelutarkoituksessa, sillä se oli ladattu.
Oikeuden mukaan kaksikko ei syyllistynyt pakottamiseen, sillä pakottamiseen syyllistyy se, joka oikeudettomasti väkivallalla tai muulla uhkauksella pakottaa toisen tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin. Oikeuden mukaan asiassa saatiin selvitettyä jonkinlainen painostus tai pakko, mutta säännöksen edellyttämää pakottamista ei saatu näytettyä, joten syyte pakottamisesta hylättiin.
Oikeus katsoi, ettei miesten menettelyä voitu pitää myöskään avunantona. Käräjäoikeuden mukaan he eivät vain auttaneet miestä tahallisen rikoksen tekemisessä, vaan he olivat ampumistilanteen henkisiä alullepanijoita.
Käräjäoikeus määräsi yllytyksestä tappoon tuomitut miehet maksamaan yhteisvastuullisesti 33 000 euroa korvauksia uhrin omaisille, joihin surmasta tuomitun miehen tulee osallistua yhteisvastuullisesti yhteensä 5000 euron osalta. Lisäksi heidät määrättiin korvaamaan surmatun miehen tyttärelle yhteensä vajaat 12 000 euroa elatuksen menetyksestä. Veli määrättiin osallistumaan yhteisvastuullisesti näihin kuluihin 3000 euron osalta.
Ratkaisuja myös lievemmistä rikoksista
Vyyhteen liittyi useita lievempiä syytteitä ja syytettyjä. Käräjäoikeus antoi perjantaina ratkaisunsa myös heidän kohdallaan.
Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1996 syntyneen miehen avunannosta törkeään kotirauhan rikkomiseen sekä huumausainerikoksesta yhteensä vuodeksi ehdolliseen vankeuteen.
Oikeus katsoi, että hän kertoi yllytyksestä tappoon tuomituille miehille, että veljekset ovat Tuirassa. Kaksikko odotti autossa, kun pikkuveli tuli tapaamaan häntä piha-alueelle tarkoituksena käydä kauppaa huumausaineista. Tämän jälkeen kaksikko vei hänet tuiralaiseen yksityisasuntoon, jossa henkirikokseen johtaneet tapahtumat saivat alkunsa.
Hänet määrättiin myös kahden muun miehen kanssa maksamaan yhteensä 2700 euroa korvauksia.
Samalla käräjäoikeus tuomitsi toisen vuonna 1996 syntyneen miehen 50 päiväsakkoon huumausainerikoksesta. Sakoista tuli hänen tuloillaan maksettavaksi 300 euroa. Mies oli hankkinut 2,3 grammaa ekstaasia, yrittänyt levittää sitä myymällä sekä luovuttanut ainetta eteenpäin 0,3 grammaa surmasta tuomitulle miehelle.
Lisäksi vuonna 1995 syntynyt mies sai seitsemän kuukautta ehdollista vankeutta ampuma-aserikoksesta. Hän piti ilman hallussapitolupaa hallussaan kaasuasetta, joka oli muutettu luotipatruunoita ampuvaksi ampuma-aseeksi.
Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia.
Juttua muokattu kello 14.13: Korjattu yksi Leinosen rikosnimikkeistä.
Juttua muokattu kello 15.33: Päivitetty viimeistä kappaletta.
