Kiimingin S-Marketissa muun muassa ostoskassalla työskentelevä Veli-Pekka Lepistö, 25, sanoo, että miehenä olo perinteisesti naisvaltaisessa työpaikassa on pelkästään positiivista. Kun kaupassa naisten seassa työskentelee miehiä, naisten itsensäkin mukaan työilmapiiriä hajottavia kuppikuntia ei tule. Sama pätee hänen mielestään myös työpaikoilla, joissa sukupuolijakauma on päinvastoin.
Kaikenlaisia töitä kaupassa tehnyt Lepistö on tuttu näky myös kassalla. Ennen miespuolinen kassatyöntekijä oli harvinainen ilmestys, mutta viime vuosina tilanne on jonkin verran muuttunut. Seitsemän vuotta S-Marketissa työskennellyt Lepistö ei ole negatiivisia kommentteja aiheesta kuullut.
"Vanhempi naisväki siitä on joskus sanonut, mutta hekin pelkästään positiivisessa hengessä: onpa hyvä, että saa nähdä joskus miehiäkin kassalla."
Sosiaaliset palvelut miehistyneet
Moni miesvaltainen ala on nykyaikana naisistunut. Esimerkiksi naispoliisi ei ole enää mikään erikoisuus. Miehet ovat vastaavasti innostuneet naisvaltaisista aloista selvästi paljon hitaammin.
Palvelualojen ammattiliitto Pamin mukaan työpaikoissa miesten osuus kasvanut viidestä kymmeneen prosenttiin vuosina 1990-2004 sosiaalipalveluissa, johon kuuluvat muun muassa päivähoito, erilaisten yksityisten palvelukotien ja sosiaalialan laitosten hoitotyöt.
Liiton kyselytutkimuksen mukaan miesten osuus oli vuonna 2004 vähittäiskaupassa 30 prosenttia, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa 27, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa 29 ja terveyspalveluissa 15 prosenttia. Suhteet ovat pysyneet liki samoina vuoteen 1990 verrattuna.
Kaupallisilla aloilla miesten määrä kasvaa
Kaupallisella alalla työskentelevät miehet ovat kuitenkin kaksinkertaistaneet osuutensa 15 vuodessa, mikä ei ole paljon kun ottaa huomioon miesten vähäisen määrän vuonna 1990 kaupallisissa ammateissa. Tuolloin heidän osuutensa kaikista työntekijöistä oli viisi prosenttia, kun vuonna 2003 miesten osuus oli kymmenen prosenttia.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkimuksiin, joissa on kysytty eri ammateissa toimivilta miehiltä, minkä sukupuolen edustajista heidän työtoverinsa koostuvat. Erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta arvioi, että ammatit ovat aika lailla naisten töitä ja miesten töitä edelleen, vaikka tasaantumista on tapahtunut 20 vuoden aikana.
"Pientä kehitystä on tapahtunut siihen suuntaan, että yhä useampi palkansaaja työskentelee tehtävissä, joissa muut kollegat ovat sekä miehiä että naisia. Sellaisten miesten osuus, joiden työtoverit olisivat enimmäkseen naisia, ei ole lisääntynyt oikeastaan ollenkaan", Sutela selventää.
Perinteet valloillaan terveysalalla
Miesten osuutta niin sanotuissa naisten ammateissa on yritetty nostaa muutama vuosi sitten työministeriön hankkeella. Tulokset olivat laihoja. Esimerkiksi terveydenhoitoalalla ei ole tapahtunut suurta nousua sillä tavalla kuin on odotettu.
Terveydenhoitoalalla miesten osuus on 30 prosenttia, mikä tuntuu paljolta. Se johtuu joidenkin ammattien miesvaltaisuudesta. Esimerkiksi lähihoitajiksi valmistuu paljon miehiä työskentelemään sairaankuljetuksessa ja lääkintävahtimestareina, joissa naisia on vähän.
Sairaanhoitajiksi valmistuneista miesten osuus on 6-7 prosenttia, mutta siihen sisältyvät lähihoitajiksi ja mielenterveysalalle valmistuvat, ja niissä miesten osuus on aina ollut suuri. Muita miehisiä terveydenhoitoalan ammatteja ovat perinteisesti röntgenhoitajat ja fysioterapeutit.
"Miehiä pitäisi saada terveydenhoitoalalle siinä missä opetustyössäkin tarvitaan molempia sukupuolia. Terveysala on aivan liian naisvoittoinen jo tehtävien fyysisten kysymystenkin takia", sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiamies Kirsi Markkanen.