"Vaatimattomasti sanottuna ydinaseeton maailma", tiivistää Olli Heinonen ammatillisen tavoitteensa.
63-vuotias Heinonen on yksi vaikutusvaltaisimmista suomalaista maailmalla. Hän on työskennellyt liki 30 vuoden ajan kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n johtoportaissa, viimeiset viisi vuotta varapääjohtajana.
Heinonen on ollut selvittämässä ydinasekiistoja monessa maailmankolkassa. Työ on vienyt häntä niin Irakiin, Iraniin, Libyaan kuin Pohjois-Koreaankin.
Nyt Heinosen uralla on edessä suurin muutos sitten vuoden 1983, jolloin nuori tohtori hyppäsi VTT:n tutkijan paikalta maailman ydinasiantuntijoiden joukkoon IAEA:n valvontatehtäviin.
Heinonen siirtyy elokuun alusta maineikkaaseen yhdysvaltalaiseen Harvardin yliopistoon asiantuntijaksi.
"Roolini muuttuu, mutta työkenttä sinänsä ei. Jatkan työtäni ydinaseiden leviämisen ehkäisyssä, aseistariisunnassa ja ydinvoiman rauhanomaisen käytön turvaamisessa."
Ilmastonmuutospaineen alla maailmalle nousee nyt ydinvoimaloita tiuhaan. Parhaillaan on rakenteilla 60 voimalaa eri puolille maailmaa, ja useita suunnitteilla. Kaikenlainen ydinvoiman kasvu on haaste IAEA:lle. "Meidän tehtävämme ei ole ydinenergian vaaliminen, toisin kuin usein luullaan. Päätehtävämme on valvoa, etteivät ydinaseettomat maat hanki ydinaseita eikä rauhanomaiseen käyttöön tarkoitettua ydinmateriaalia päästä käyttämään aseisiin."
IAEA:lla riittää haasteita nyt. Atomienergiajärjestön jäsenmaat vaativat koko ajan lisää palveluita, mutta kaventavat samaan aikaan budjettia.
"Pitäisi tehdä yhä enemmän yhä vähemmillä resursseilla. Laboratoriot ovat vanhoja ja saneerauksen puutteessa, tietokonejärjestelmämme vaatisi kokonaisuudistuksen. Joudumme etenemään tilkkutäkkimäisin osauudistuksin, mikä tulee lopulta vain kalliimmaksi", Heinonen harmittelee.
Tilanne ei kuitenkaan ole lohduton. Heinosen mukaan ydinasetorjunnassa nähtiin uusi valonpilkahdus tänä kesänä.
"Vielä viime vuoden alussa ydinaseriisunnan näkymät olivat ankeat. Nyt kuitenkin uusi Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen Start-sopimus tuo toivoa."
"Nämä kaksi pääydinasevaltaa sitoutuvat tosissaan vähentämään arsenaalejaan."
Olli Heinosella ja IAEA:lla on Start-sopimuksen suhteen kovat odotukset ja tavoitteet.
"Seuraavaan vaiheeseen pitää saada mukaan Ranska, Englanti, Kiina, Intia, Pakistan, Israel ja myös Pohjois-Korea. Tavoite ei voi olla sen vähäisempi kuin ydinaseeton maailma."
Jos tämä kuulostaa utopistiselta, on Heinosella vastaus valmiina:
"Paavi Pavali VI sanoi, että tämän päivän realiteetit ovat eilisen utopioita."
Kun valtiot sopivat ydinaseriisunnastaan, on IAEAlla on kuviossa oma roolinsa. Atomienergiajärjestö todentaa, että sopimuksissa todella pysytään.
"Pyrimme lopettamaan ydinmateriaalien tuotannon asetarkoituksiin. Samaan aikaan vähennetään taktisten ydinaseiden määrää; niiden todentaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin strategisten ydinkärkien määrä."
Ydinaseriisunnan rinnalla kulkee myös tavoite Korean niemimaan ja Lähi-idän tilanteiden ratkaisemisesta.
Länsimaat ovat olleet huolissaan Iranin ydinohjelmasta jo vuosia. Iran on kiistänyt rakentavansa ydinasetta, mutta Yhdysvallat ja EU epäilevät väitettä. Kesäkuussa YK määräsi Iranille lisää pakotteita, mutta maa ilmoitti jatkavansa uraanin rikastamista.
"Iranin tilanne on osa Lähi-idän pulmaa. Toivon, että Iranin kohdalla pystytään rakentamaan kaikkia osapuolia tyydyttävä paketti, jonka pohjalta voidaan edetä ratkomaan Persianlahden turvallisuuskysymyksiä. Vaikka on toki huolestuttavaa, ettei meillä vieläkään ole ratkaisua siihen, kuinka tästä jatketaan eteenpäin."
"Jos emme keksi ratkaisua, jossa kaikki voittavat vähän, on jäljellä pelkkiä häviäjiä."
Olli Heinonen ei kerro suoraan kantaansa ydinenergian lisäämiseen.
"Toisilla mailla on öljylähteitä ja toiset sitten tarvitsevat ydinvoimaa. Tärkeintä kuitenkin on, että ydinenergiaa käytetään turvallisesti ja vain rauhanomaisiin tarkoituksiin. Ydinvoimaan liittyy aina omat, isot riskinsä. Mikään ydinonnettomuus ei jää vain paikalliseksi, kuten Tshernobyl aikoinaan osoitti."