Kahvinkeitintä ei kannata vaihtaa. Uusi sopisi kuitenkin paremmin toiselle keittiön tasolle, joka kannattaisi samalla siirtää lähemmäksi vesipistettä. Toisaalta vesipisteenkin voi siirtää. Ei tarvitse kuin soittaa putkimiehelle.
Sähkömies vetäisi äkkiä keittimelle oman pistorasian oivaan paikkaan, mutta silloin kannattaisi jo purkaa se väliseinä, jotta saadaan hyvä työskentelykolmio. Ei siis auta kuin sanoa emännälle, että kyllä se vanha keitin välttää. Ihan lämmintä kahvia siitäkin tulee, ja voimmehan me välillä kutsua itsemme naapuriin oikein hyvälle kahville.
Minä poika se en tuota älynnyt.
Uuni ei enää lämmennyt kahteensataan, tiedän. Tiskikone pelasi vain viiksilankaviritysten avulla, tiedän. Jääkaapin kone kävi koko ajan, tiedän.
Olisivat ne vielä pienellä huollolla pelanneet, mutta koska minä taivun mieluummin kuin katkean, olen valmis vaihtamaan kodinkoneet.
Uudet rosterinväriset sopivat tietysti paremmin tummiin tammioviin, kyllä kulta.
Älyän senkin, että kun vanhat nyt on kerran viety Ruskon taivaaseen, samalla on helppo vähän liikutella kaappeja.
Itse asiassa kaappeja on helpompi siirrellä, jos ne otetaan kaikki pois. Oikeastaan ne on kannettava toiseen huoneeseen, jotta voi viimeinkin saattaa loppuun keskeneräisen lattian entisöinnin.
Sitä ennen on paras nostaa pois alkuperäiset lankut, yli 80 vuotta vanhassa puutalossa kun eletään. Muhat pihalle ja lankut kuivumaan ihan vain varmuuden vuoksi.
Kolme viikkoa on tehty töitä aamuaikaisesta iltamyöhään, mutta remontti on vasta alussa. Lattia on paikoillaan, hiottuna ja käsiteltynä. Seinätkin jo oikein huutavat vanhoja tammikaappeja takaisin ja uusia kodinkoneita niiden rinnalle.
Nyt voi varsinainen työ alkaa. Ihanaa.
Kyllä kulta, olen tietoinen siitä, että ne tammiovet ovat lastulevyrungoissa. Muistan myös, että meillä on kellarissa Intiön kasarmirakennusten 60 vuotta vanhoja, puisia keittiön kaappeja, olenhan ne itse hakenut purkukeittiöiden vaihtolavoilta.
Osaan tietysti entisöidä ne jollain lailla, vaikka olen kyllä jo hieman väsynyt. Totta kai jaksan silti ajaa vanhat kaapinrungot Ruskon helvettiin palamaan.
Itse asiassa vanhojen kaappien hionta, korjailu ja maalaus on ihan nastaa. Ilmakin on keväinen, ja pian on vappu. Täysin turha juhla, koska voivathan ihmiset ryypätä ja riehua muulloinkin, mutta me olemme päättäneet juhlia kevättä ja uutta keittiötä kaukana etelän auringon alla. Sitä ennen vedän vain seinään kaapit, kaakelit ja listat sekä työnnän koneet paikoilleen.
Olen kai jo itsekin hullu. Rakentajamessuilla oli puuseppä, joka sanoi rakentavansa sellaisen keittiösaarekkeen melko edullisesti. Toisaalta olen haaveillut isosta, keraamisesta tiskialtaasta, jonka alustan voisi helposti rakentaa vanhoista puukaapeista.
Naapurit ovat alusta asti puhuneet, että kun kerran keittiö on tyhjänä, pitäisi ehdottomasti samalla purkaa myös 1980-luvun katto ja seinät.
Ei muuta kuin sorkkarauta kauniiseen käteen. Vappu tulee ja etelän aurinko, mutta valmista keittiötä ei. Kuukauden työn jälkeen siellä ei ole enää seinää tai kattoa, kodinkoneista tai huonosta keittimestä puhumattakaan.