Helsinki Vasta kuusi päivää virassaan toiminut taiteellinen johtaja Mikko Franck aikoo pitää visusti mielessä Suomen Kansallisoopperan saneeraushallituksen elokuussa julkistaman linjauksen, jonka mukaan talolla on velvoite palvella koko Suomea.
"On tärkeää, että toimimme Suomessa aktiivisesti myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Mietimme paraikaa uusia tapoja, joilla tekemämme ooppera- ja tanssitaide voi tavoittaa ihmisiä mahdollisimman laajalti. Aluetoiminta on meille tulevien vuosien painopiste", hän sanoo.
Franckin omassa mielessä siintelevät muun muassa kiertueet sopivankokoisilla teoksilla. Teknisempiä vaihtoehtoja edustavat tallenteet sekä tv- ja radiolähetykset oopperasta.
Kovin tuttua puhetta
Sanat kuulostavat tutuilta. Kansallisoopperan johtajat ovat virkaan astuessaan aina muistaneet mainita suunnilleen samat pyrkimykset. Niissä yhteyksissä laitoksen nimi on kirjoitettu isolla Kansalla.
Teot vain ovat tahtoneet jäädä paljon puheita vaatimattomammiksi.
"Nämä tosiaan ovat vanhoja asioita", myöntää Franck. "Liian usein käytännön toteutus on pysähtynyt odottamaan alkamistaan."
Henkisesti läheinen Berliinin ilmansuunta ja kansainvälisyys myös houkuttavat kunnianhimoisia taiteilijoita enemmän kuin kylmä ja autioituva pohjoinen. Suomessahan taiteen perinteinen mitta on menestys maailmalla.
Franck kuitenkin linjaa yksiselitteisesti, että "mieluummin katselemme pohjoiseen kuin etelään".
"Ensin pitää hoitaa kotikenttä kuntoon ja vasta sen jälkeen voimme havitella muuta. Toki Suomelle ja Kansallisoopperalle on eduksi, että toimintamme näkyy myös maan rajojen ulkopuolella. Näkyvyys voi tarkoittaa sitäkin, että teemme niin kiinnostavia produktioita, että muualta tullaan tänne."
Monipuolisuus on avain
Toisena ohjenuoranaan oopperan uusi taiteellinen johtaja mainitsee ohjelmiston mahdollisimman suuren monipuolisuuden.
"Kansallisooppera on ainoa vakituisesti ooppera- ja balettitaidetta tarjoava taidelaitos Suomessa. Meillä on velvollisuus tuottaa ohjelmistoa eri tyylilajeissa ja eri aikakausilta, vaikka klassinen perusohjelmisto muodostaisikin pohjan ja rungon", Franck määrittelee.
Suomalaisten oopperoiden esittäminen on tärkeää. Niihin lukeutuvat sekä uudet kotimaiset kanta- ja tilausteokset että vanhemmat teokset. Lisäksi Franck aikoo tuoda nähtäväksi sellaisia 1900- ja 2000-luvun ulkomaisia oopperoita, joita meillä on harvemmin nähty.
Uusintaensi-iltojen määrää saattaa myös jatkossa lisääntyä, jotta ohjelmistoon tulee riittävästi vaihtelua.
"Teemakokonaisuuksia voin harkita, mutta jos kaikki näytäntökauden ensi-illat sitoo johonkin tiettyyn teemaan, tuloksena on yksipuolinen vuosi."
Yhteistyö aikalisällä
Edellisen pääjohtajan Erkki Korhosen kaudella Kansallisooppera viritteli yhteistyötä Oulun kaupunginteatterin kanssa, aluksi lastenoopperan ja -baletin alueilla.
Suunnitelmissa oli jopa yhteistuotantoja. Niitä piti esittää molemmissa kaupungeissa jaetuin kustannuksin.
Kun osapuolet olivat pääsemässä puheiden tasolta lähemmäs käytännön tekoja, tuli Oulussa eteen teatterinjohtajan vaihdos, ja neuvotteluissa puhallettiin aikalisä. Lopulta pääjohtaja Korhonenkin sai lähteä myrskyisten vaiheiden jälkeen Kansallisoopperasta.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Oulu-Helsinki -tuotantoyhteistyön suunnittelu on uudelleen alkutekijöissä.
"Miksi tuoda muualta Suomesta Helsinkiin sellaista, mitä täällä jo on?" Franck miettii.
"Asioita ei kannata tuplata. Pitää katsoa, että toiminnasta on hyötyä kaikille. Kansainvälisesti oopperatalot harrastavat jo hyvin paljon järkevää yhteistyötä. Miksi jokainen valmistaisi lavasteet ja puvut erikseen, kun se on niin kallista puuhaa?"
Alminsali avuksi
Suomesta Kansallisoopperalle ei löydy aivan vastaavanlaisia kumppaneita kuin Euroopasta, sillä näyttämöiden mittasuhteet eivät täsmää.
Kaikesta huolimatta kustannusten jakaminen olisi Franckin mielestä kannatettavaa kotimaassakin. Kansallisoopperalta se vaatii ensin muun muassa pienemmän näyttämön eli Alminsalin toiminnan kehittämistä.
Esityksen siirtäminen kaupungista toiseen sujuu paremmin, jos tilat ovat kutakuinkin yksi yhteen.
"Alminsalissa monttu ja näyttämö vastaavat paremmin muualla Suomessa olevia mittasuhteita. Tähän saakka meillä on ollut Alminsalissa tuotantoja hyvin satunnaisesti. Tutkimme juuri, kuinka paljon ja millä aikataululla saamme muutettua tätä tilannetta."