"Mie­luum­min olen töissä kuin makaan kotona – met­su­rit mie­li­vät mat­kai­lu­töi­hin osaksi vuotta

Työvoimapula on laajentunut suurista kaupungeista myös maakuntakeskuksiin. Metsureita haetaan ja halutaan matkailutöihin hankalien maastokelin ajaksi.

Urmas Niemellä on lähes 40 vuoden kokemus metsätöistä. Reissuhommista hän on saanut tuntumaa keikkamuusikkona.
Urmas Niemellä on lähes 40 vuoden kokemus metsätöistä. Reissuhommista hän on saanut tuntumaa keikkamuusikkona.
Kuva: Jouko Hänninen

Työvoimapula on laajentunut suurista kaupungeista myös maakuntakeskuksiin. Metsureita haetaan ja halutaan matkailutöihin hankalien maastokelin ajaksi.

Metsuri Satu Saarelainen istuu autossaan Ylä-Savon metsässä ja sulattelee jäätynyttä moottorisahaansa.

Nyt kuitenkin puhutaan siitä, että Saarelainen suunnittelee siirtymistä – ainakin osavuotisesti – tekemään töitä matkailuelinkeinossa.

– On pakko pitää kaikkia työmahdollisuuksien ovia auki. Silti vapauden tunne, joka metsätöissä on, on minulle parasta työpaikassa, sanoo Saarelainen.

Hän on yksi Metsähallituksen metsureista, joka on ilmoittautunut halukkaaksi vaihtamaan ammattiaan Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vetämässä Metsurit matkailualalle -hankkeessa.

– Tavoitteena on saada mahdollisimman moni metsuri työllistymään heidän lähialueensa matkailuyrityksiin hankalien maastokelien ajaksi, selittää projektipäällikkö Johanna Kallunki.

Hankalat maastokelit tarkoittavat tammi-huhtikuuta, jolloin talven lumitilanteesta riippuen Metsähallituksen metsureilla voi olla jopa kolmen kuukauden lomautus tiedossa. Metsähallituksen 240 metsurista kolmisenkymmentä on tarttunut mahdollisuuteen saada matkailusta töitä lomautusajaksi.

Soinissa Etelä-Pohjanmaalla asuvalla Urmas Niemellä on takanaan kaksi sydäntalvea lomautettuna.

– Mieluummin töissä kuin makaan kotona, Niemi perustelee kiinnostustaan matkailutöihin.

Niemi on tehnyt metsurintöitä liki 40 vuotta, eikä hän suunnittele niitä kokonaan hylkäävänsä. Sivutöinään Niemi on toiminut keikkamuusikkona.

– Siinä hommassa olen tottunut reissaamaan. Minulle ei ole vieras ajatus lähteä vaikka kauemmaksi töihin. Raha ratkaisee, mitä viivan alle jää. Mikä tahansa matkailutyö kiinnostaa, sanoo Urmas Niemi.

Niemi aikoo silti pysyä myös metsurina.

– Kyllä metsään pitää päästä, ei sieltä voi jäädä kokonaan pois.

Satu Saarelainen ei ole vain metsuri, vaan hänellä on myös eräoppaan, urheiluhierojan ja hevostenhoitajan koulutus. Viimeksi mainittua ammattia hän on harjoittanut muun muassa Unkarissa. Metsurin töitä hän on tehnyt 13 vuotta.

– Voisin lähteä tekemään pitemmän pätkän matkailutöitä myös kauemmas, vaikka Lappiin. Silloin kyse on tietysti myös palkasta ja asunnosta, hän sanoo.

Mukaan lähtisi ainakin koira. Kahdelle hevoselle pitäisi löytää hoitopaikka.

Matkailuyritykset potevat kovaa työvoimapulaa kaikkialla. Metsureilla on erityisesti luonnossa tapahtuvaan ohjelmapalveluun sopivaa ammattitaitoa, jonka varaan heitä yritetään nyt saada työllistymään.

Koulutusyritys Valmennusmajakka on syvähaastatellut hankkeeseen lähteneet metsurit. Siinä on kartoitettu kiinnostusta ja osaamista.

Valmennusmajakka on kartoittanut myös matkailuyritysten tarjoamia työpaikkoja.

– Yllättävää on se, kuinka monipuolisia paikkoja metsureille on tarjottu asiakaspalvelusta erilaisiin huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Vaikka kielitaitoa useimmissa tehtävissä vaaditaan, siitäkin on voitu joustaa, kertoo kehityspäällikkö Jaana Ollilainen.

Valmennusmajakka on toistaiseksi löytänyt kahdeksalle mahdollisen työpaikan. Ollilainen harmittelee, että työtehtävien etsiminen venyi niin myöhään, että matkailuyritykset olivat ehtineet jo pääosin tehdä talven rekrytoinnit.

Työvoiman tarve on kova matkailun kasvun vuoksi. Vaikka työ- ja elinkeinoministeriön arviot 40 000 uudesta työpaikasta vuoteen 2025 mennessä tuntuvat utopistisilta, yöpymisten perusteella matkailu kasvaa 1,5–2 prosentin vauhtia. Ja se tarkoittaa ainakin muutamia tuhansia uusia työpaikkoja vuosittain.

– Ammattitaitoisesta työvoimasta on tällä hetkellä kova pula. Kun kolme neljä vuotta sitten pulaa oli vain kasvukeskuksissa, nyt kokkeja ja tarjoilijoita ei löydy pienissäkään kunnissa eri puolilla maata, sanoo matkailuelinkeinon etujärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Lapin mielestä kyse on viime kädessä siitä, että työikään tulevat ikäluokat pienenevät alhaisen syntyvyyden vuoksi.

– Syntyvyyden lisäämisen kautta tilanteen kohenemiseen menee parikymmentä vuotta. Nyt tarvitaan mistä vain työperäistä maahanmuuttoa.

MaRa olisi valmis helpottamaan tarveharkintaan perustuvaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa.

– Ainakin meidän alalta tarveharkinta pitäisi poistaa. Emme saa riittävästi työvoimaa.

Lappi myöntää, että Suomen matkailuelinkeinon on vaikea kilpailla muiden Pohjoismaiden kanssa ulkomaisesta työvoimasta.

– Suomen tunnettavuus on huonompi ja palkat ovat pienemmät kuin kilpailijamaissa, sanoo Lappi.

MaRan tuoreessa suhdannekatsauksessa joka kolmas yritys kertoi ammattitaitoisen työvoiman puutteen kasvun esteeksi.

– Esimerkiksi ravintolat eivät voi olla auki niin pitkään kuin haluaisivat työvoiman puutteen vuoksi, sanoo Lappi.