Jos tekee mieli suklaata ja leivoksia, syy ei ole itsessä vaan edeltävissä sukupolvissa. Suomalainen 24 perheen pilottitutkimus osoittaa, että makumieltymykset ovat geeneissä.
Tutkimusperheisiin kuului yhteensä 135 jäsentä, joiden perintötekijät oli kartoitettu. Tutkimuksessa selvitettiin heidän makumieltymyksiään karkkeihin, suklaaseen, jäätelöihin ja makeisiin jälkiruokiin.
"Yksilölliset erot äärimmäisen makean mieltymyksissä ovat perinnöllistä. Noin puolet eroista johtuu geeneistä", tutkija Sari Mustonen Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitokselta kertoi.
Tämä voi selittää sen, miksi saman perheen lapsista toinen tyhjentää koko karkkipussin kerralla, kun toinen maistelee vain pari karamellia ja jättää loput syömättä. Tutkijat ovat jo paikantaneet "makeageenin" tiettyyn kromosomiin.
Tutkimus on Helsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen yhteinen hanke, joka laajenee lähiaikoina Eurooppaan.
Siihen kerätään kaksospareja, yhteensä noin tuhat henkilöä, Suomesta ja muualta Euroopasta.
"Mieltymys makeaan on synnynnäinen ominaisuus. Kulttuurien väliset erot nähdään jo Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsalaiset tykkäävät makeammista ruuista ja juomista kuin suomalaiset", Sari Mustonen kertoi.
Yksilölliset erot näkyvät myös virvoitusjuomien kulutuksessa. Kevytjuomat ovat lisänneet menekkiään selvästi: joka kolmas myyty limsapullo on tänään sokeritonta kevytjuomaa, mutta toisaalta reilu kolmannes kuluttajista ei juo niitä lainkaan vaan valitsee mieluummin sokerilla makeutetun juoman.
Suomalainen juo pullotettuja virvoitusjuomia keskimäärin 43 litraa vuodessa, kun kahvia kuluu 176 litraa ja maitoa 170 litraa vuodessa.
Virvokkeista ylivoimainen ykkönen ovat kolajuomat. Toisella sijalla on "jaffa", joka on Suomessa selvästi suositumpi kuin muualla Euroopassa.
Kevytjuomat ovat nykyisin maaseudulla yhtä suosittuja kuin suurissa kaupungeissa. Naiset juovat niitä enemmän kuin miehet, ja alle 20-vuotiaat nuoret selvästi enemmän kuin 40-50-vuotiaat vanhempansa.
