Yhdysvaltain Helsingin-suurlähettiläs Bonnie McElveen-Hunter on yllättänyt tuoreen gallupin tuloksista, joiden mukaan suomalaisilla on läntisessä Euroopassa kaikkein kielteisimmät näkemykset Yhdysvaltain ulkopolitiikasta. Hän ei itse ole kaksivuotisen lähettiläspestinsä aikana havainnut maassamme amerikkalaisvastaisuutta
CNN-uutiskanava ja Time-lehti teetättivät haastattelututkimuksen 11 länsieurooppalaisessa maassa. Vastaajat olivat kaikissa maissa hyvin kriittisiä Bushin hallinnon ulkopolitiikkaa kohtaan.
Esimerkiksi väitteeseen "Yhdysvallat ajattelee muun maailman parasta" yhtyi Suomessa vain seitsemän prosenttia haastatelluista, kun taas väitteen "Yhdysvallat tavoittelee toimillaan vain omaa etuaan" allekirjoitti 71 prosenttia suomalaisista. Muissa maissa USA:n ulkopolitiikan ymmärtäjiä oli hiukan enemmän.
Oulun kaupungin ja yliopiston johtoa perjantaina tavannut McElveen-Hunter ei usko, että suomalaiset suhtautuvat niin negatiivisesti Yhdysvaltoihin. Hän mukaansa kyse on mielipide-eroista, ei perustavaalaatuisista eturistiriidoista. 80 prosenttia suomalaisista vastusti sotatoimia Irakissa.
Suurlähettiläs McElveen-Hunter uskoo, että suomalaisetkin pitivät Saddam Husseinia tylynä diktaattorina, joka kohteli kaltoin kansaansa. Yksin kurdeja tapettiin hänen vallassaoloaikanaan 200 000-250 000.
Erimielisyydet kumpusivat siitä, millaisiin toimiin häntä vastaan oli syytä ryhtyä, Bonnie McElveen-Hunter selvittää.
Teit niin tai näin,
aina väärin päin
McElveen-Hunter myöntää, että amerikkalaisvastaiset mielialat eivät sitten Ronald Reaganin päivien ole olleet Euroopassa niin vahvat kuin nyt. Hänen mukaansa kysymys on siitä, että Euroopassa katsotaan vähän karsaasti päättäväisyyttä toimia.
"Eräs diplomaattiystäväni sanoi, että meidän ystävämme ja liittolaisemme ovat tyytymättömiä, kun emme tee mitään. Ja he ovat tyytymättömiä, kun toimimme. Minun täytyy tunnustaa oltuani kaksi vuotta suurlähettiläänä, että se on paljolti totta", bisnestaustan omaava Bonnie McElveen-Hunter naurahtaa.
Yhdysvallat huolehtii kuten kaikki muutkin maat ennen muuta omista eduistaan.
Mutta on suurlähettiläs McElveen-Hunterin mukaan väärin väittää, että Yhdysvaltojen ajamat asiat olisivat vain sen omia, itsekkäitä etuja. USA on huolissaan joukkotuhoaseista, ja tämä huoli koskee muutakin kuin Yhdysvaltain omaa maantieteellistä aluetta, hän todistelee.
McElveen-Hunter kääntää asian päälaelleen ja kysyy eurooppalaisilta, haluavatko he, että Yhdysvallat eristäytyy.
"Kannattaa kysyä, mitä tapahtuu, jos Yhdysvallat lopettaa huolehtimasta koko maailman asioista. Minun mielestäni Yhdysvaltain eristäytyminen pitäisi olla paljon suurempi huoli Euroopalle", MeElveen-Hunter kysyy.
Irakin muuttaminen
kuin makkaran tekoa
Bonnie McElveen-Hunter ei väitä, että Irakissa kaikki olisi sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Toiminnan perusteet olivat hänen mukaansa kuitenkin oikeat ja presidentti Bush teki sen minkä uskoi parhaaksi maalleen ja koko maailmalle.
"Olen huomannut liike-elämässä, että kun tehdään rohkeita aloitteita, se on kuin katsoisi makkaran tekoa. Se ei ole kaunis näky, mutta kun astuu vähän kauemmaksi, näkee mitä on saatu aikaiseksi. Ehkä olemme nyt Irakissa siinä tilanteessa, että katsomme miten osaset loksahtavat yhteen", McElveen-Hunter vertaa.
Suurlähettiläs McElveen-Hunter uskoo, että kun irakilaiset viiden vuoden kuluttua katsovat taaksepäin, he myöntävät, että asiat ovat paremmin kuin Saddamin aikaan.
Tuore gallup kertoo, että sitä mieltä on jo nyt noin 40 prosenttia irakilaisista. Koulut ja sairaalat on avattu, sähkö virtaa eikä tyrannian pelko enää häily pään päällä, McElveen-Hunter luettelee. Hän muistuttaa, että Japanissa ja Saksassa kesti seitsemän vuotta toisen maailmansodan jälkeen, ennen kuin julkiset palvelut toimivat kunnolla.
Bonnie McElveen-Hunter palaa Yhdysvaltoihin yrityksensä töihin joulukuun puolivälissä. Suomeen hän haluaa tulla vielä ainakin kerran. Kukaan ei nimittäin ymmärtänyt kutsua häntä Suomessa hirvenmetsästykseen, vaikka lähettiläs on innokas metsästäjä. Oulun päättäjät lupasivat oikaista asian.