Puolueiden kannatusarvioiden määrä lisääntyy eduskuntavaalien lähetessä. Huonot luvut saanut puolue vähättelee gallupien merkitystä ja nousuun lähtenyt puolue ottaa kaiken irti tuloksesta. Se on ihan viisasta, sillä seuraavassa mittauksessa järjestysluku voi olla jo toinen.
Todellisuudessa erot puolueiden välillä eivät ole suuria. Kaksi suurinta puoluetta vaihtaa sujuvasti paikkaa tutkimuksesta toiseen. Kokoomus on joutunut jo pitkään tyytymään enimmäkseen kolmanteen sijaan. Puolueiden kannatusta Suomessa mittaavat Suomen Gallup, Taloustutkimus ja Research International.
Viimeisimmässä gallupissa keskusta vetäisi tavanomaista suuremman raon seuraavan puolueeseen, SDP:hen. Research Internationalin MTV 3:lle tekemässä mittauksessa keskustaa kannatti 25,7 prosenttia, ja SDP:n oli tyytyminen 22,7 prosenttiin. Kolmas sija oli kokoomuksen.
Edellinen, saman tutkimuslaitoksen tulos on kesäkuulta. Silloin keskusta tuli kolmanneksi 21 prosentin kannatuksella. SDP oli ykkönen 22,9 prosentilla. Research Internationalilta ei ole vuoden kuluessa tilattu muita tutkimuksia.
Tekniikka, aika ja
paikka erilaisia
Research Internationalin toimitusjohtaja Ari Heino pitää tutkimustulosten vertailua äärimmäisen vaikeana. "Vertailu on järjenvastaista", Heino kärjistää. Hän perustelee kantaansa sillä, että tuloksiin vaikuttavat niin monet tekijät: haastattelutavat, -alueet ja -ajat. Ja kaiken päälle on vielä virhemarginaali.
Toimitusjohtaja Heino ei ryhdy vielä analysoimaan keskustan marras-joulukuun ajalta saamaa huippulukua. "Täytyy katsoa, kun muiden tutkimuslaitosten tulokset samalta ajanjaksolta tulevat. Siitä näkee, ollaanko me osuttu sellaiseen ajankohtaan, että jotain liikettä on oikeasti tapahtumassa." Nyt saatujen numeroiden vertaaminen toisen tutkimuslaitoksen viikkojen takaisiin lukuihin ei Heinon mielestä kerro vielä paljoakaan.
Research International tekee puhelinhaastatteluja. Muita vaihtoehtoja ovat henkilökohtainen haastattelu ja gallupkanava. Asetelma voi jo lähtöjään erilainen. "Henkilökohtaisessa haastattelussa suurempi osa vastaajista ilmoittaa puoluekannan kuin puhelinhaastatteluissa. Jo se aiheuttaa joitain eroja", Heino sanoo.
Lankoja pitkin
mummon mökkiin
Puhelinhaastatteluissa maantieteellinen kattavuus on ihan toista luokkaa kuin henkilökohtaisissa haastatteluissa. "Puhelimella on helppo soittaa sinne mummon mökkiinkin, mutta tuskinpa henkilökohtaisissa kontakteissa haastattelijat ajelevat korpikyliä läpi jo puhtaasti kustannussyistä", Heino uskoo.
Puhelinhaastattelussa näyte tulee kerättyä nopeasti. "Jos meillä on näyte yleensä kahden viikon ajalta, niin haastattelunäyte saattaa olla neljän viikon keskiarvo. Sekin aiheuttaa eroja tuloksiin."
Research International painottaa tuloksia vain edellisiin eduskuntavaaleihin, eikä käytä muita korjauskertoimia. Heino selvittää, ettei hänen johtamansa tutkimuslaitos tee vaaliennustetta vaan antaa senhetkisen kannatusmittaustuloksen ottamatta kantaa siihen, aikovatko haastatellut ihmiset äänestää vai ei.
"Kun kaikki nämä heitetään soppaan ja pannaan siihen vielä virhemarginaalit päälle, eivät tulokset käytännössä niin hirveästi vaihtele", Heino väittää.
Marraskuussa vain hiukan ennen Research Internationalia Taloustutkimus mittasi keskustan kannatukseksi 23 prosenttia ja SDP:n 24,1. Suomen Gallup sai lokakuun luvuiksi keskustalle 24,1 ja SDP:lle 23,2.
