Mielipidetutkimukset ovat käyttökelpoinen demokratian väline ja tapa nostaa uusiakin asioita keskusteluun, arvioi aihepiiriä tutkinut professori Pertti Suhonen. Tiedotusvälineissä niitä käsitellään kuitenkin Suhosen mukaan usein liioittelevasti, jopa harhaanjohtavasti.
-- Mielipidekysely on sillä tavalla kätevä, että ei tarvitse odottaa seuraaviin vaaleihin asti. Hyvin tehty kysely on eräänlainen mini- tai kevytkansanäänestys, luonnehtii Suhonen.
Kyselyjä tehdään Suomessa nykyään aiheesta jos toisestakin. Perinteisten puolueiden kannatusmittausten rinnalla kansalaisilta udellaan muitakin poliittisia tai vähemmän poliittisia mielipiteitä.
-- Joskus mielipidekyselyllä onnistutaan tuomaan jokin uusi asia kansalaiskeskusteluun. Näin esimerkiksi Exitus-yhdistys nosti joitakin vuosia sitten eutanasian esille, muistelee Suhonen.
Tiedotusopin professori ja valtio-opin dosentti Pertti Suhonen on tutkinut mielipidemittauksia nelisenkymmentä vuotta. Keskiviikkona julkistettu kirja Mielipidemittaukset ja yhteiskunta sisältää aiemmin julkaistuja artikkeleita 1970-luvulta asti sekä muutamia uusia tekstejä.
Vaikuttaako mielipidekysely?
Esimerkkinä 1970-luvulta Suhonen kertoo kirjassaan, miten Panimoteollisuusliitto teetti mielipidekyselyn suomalaisten alkoholinkäytöstä ja alkoholiin liittyvistä mielipiteistä. Tulokset eivät kuitenkaan tukeneet liiton tavoitteita, joten niistä tuotiin julkisuuteen lähinnä oluen kannalta myönteisiä osatuloksia.
Nykyään mielipidetutkimuksia sekä tehdään että julkistetaan Suhosen mukaan vastuullisemmin. Vaikuttamaan pyrkiviä, jopa luotettavuudeltaan arveluttavia kyselyjä näkee silti edelleen.
-- Toinen vakava ongelma minusta ovat sellaiset mielipidemittaukset, joiden tulokset tarkoituksella jätetään salaisiksi ja vain tilaajan omaisuudeksi, huomauttaa Suhonen.
Hyvin tehdyssä kyselyssä vastaajaa ei johdatella -- mutta johdattelemattomien kysymysten laatiminen ei ole aivan helppoa. Merkitystä on silläkin, millaisen kokonaisuuden osina kysymykset esitetään.
-- Ongelmien tärkeysjärjestys näyttää varsin erilaiselta riippuen siitä, pyydetäänkö vastaajaa valitsemaan vakavimmat ongelmat valmiista luettelosta vai täytyykö heidän nimetä ne spontaanisti oman arkikokemuksensa perusteella, toteaa Suhonen.
Montako prosenttia on Suomen kansa?
Tiedotusvälineille mielipidekyselyt ovat oivaa uutisaineistoa, ja ne teettävät kyselyjä itsekin. Median helmasyntejä ovat Suhosen mukaan liioittelu ja yksinkertaistavat tulkinnat, vaikka uutisointi onkin hänen mukaansa vuosien myötä kohentunut.
-- Suomen kansasta puhutaan usein aika pienten prosenttilukujen perusteella, arvioi Suhonen.
Tutkijaa harmittavat myös otsikot, joiden perusteella tutkimuksen tuloksista voi saada hyvinkin erheellisen kuvan.
-- Otsikointi on merkittävä asia, koska monet vilkaisevat lehdestä vain otsikot, Suhonen muistuttaa.
Suhosen mukaan sekä tutkimuslaitosten että tiedotusvälineiden kannattaisi käyttää nykyistä enemmän hyödyksi internetin mahdollisuuksia. Lehtijutun mitta on rajallinen, mutta nettijulkaisuun mahtuu hyvinkin perusteelliset tiedot kysymyksistä ja tutkimuksen tekotavasta.
