Vaalien lähestyminen tuo mediaan mielipidekyselyt. Eduskuntavaalien alla perataan tietysti poliittisten puolueiden kannatusta. Mielipidetiedusteluja tekevät monet yritykset, kuten TNS Gallup (Suomen Gallup), Taloustutkimus, Research International Finland tai MC-Info.
"Lähtökohtana on, että kerätään tutkimusaineisto, joka edustaisi mahdollisimman hyvin äänestäjäkuntaa. Se tapahtuu puhelinhaastatteluina, jotka toteutetaan satunnaisotannalla. Eri väestöryhmien edustavuus taataan sillä, että sinne laitetaan ikä-, sukupuoli- ja aluekiintiöt", selvittää toimialajohtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista.
Ilman kiintiöitä nopeassa aikataulussa tehtävään tutkimukseen kertyisi helpoimmin tavoitettavia ihmisiä, eli ikääntyvää väestöä. Kun tutkimusaineisto on valmis, sitä painotetaan tarpeen mukaan, jos siinä on pieniä vinoutumia. Puoluekannatuksia laskettaessa tulee jonkin verran väärinmuistamista, sattumasta johtuvaa vaihtelua ja puoluekannan salaamista.
"Kannatusarvio laaditaan siten, että siinä kysytään mitä äänestäisi nyt ja mitä äänesti edellisissä vaaleissa. Sitten tätä kannatusarviota korjataan tällä edellisten vaalien todellisella äänestyskäyttäytymisellä."
Puoluekannatuksia mittaavan otoksen täytyy olla vähintään tuhat haastattelua, mieluummin suurempikin. Pehkosen mukaan tuhannessa virhemarginaali on kolmen prosentin luokkaa. Jos otos on 2 000, virhemarginaali on kahden prosentin luokkaa.
Ajatus poliittisen kannatusmittauksen vastaavuudesta vaalitulokseen on Pehkosen mielestä absurdi, sillä huomattava osa ratkaisee kantansa viimeisinä päivinä ja se koskee erityisesti keskimääräistä liikkuvampaa äänestäjäkuntaa.
"Puoluekannatusten arviointi, sikäli kun on kysymys luotettavien tutkimuslaitosten gallupeista, niin kyllä ne kokemusten mukaan ovat kohtuullisen luotettavia, kunhan muistetaan että ne eivät ole varsinaisia ennusteita, vaan kertovat mittausajankohdan tilanteen", korostaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja, politiikan tutkija Sami Borg.
Hänen mukaansa 1990-luvun puolivälissä saatiin yksi virhemarginaali osoittamaan yleisesti tulosten epäluotettavuutta. Se muistuttaa, että kyse on tilastotieteellisestä menetelmästä, johon poimitaan otannalla satunnaisesti valittuja henkilöitä. Kyse on tilastollisesta yleistyksestä.
"Mielestäni näissä eduskuntavaaleissa on ollut poikkeuksellisen paljon kansalaisten mielipiteitä ja kansalaisten asialistaa kartoittavia kyselyjä. Mielestäni on hyvä, että nimenomaan pyritään tässä vaalikampanjan aikana peilaamaan kansalaisten asialistaa."