Sipilän hallitus aloittaa vaalikauden viimeisen budjettiriihen tällä viikolla.
Nähtäväksi jää tohtiiko hallitus jatkaa linjallaan vai kohennetaanko huvennutta kannatusta kymmentä hyvää tarjoavalla vaalibudjetilla.
Juha Sipilän (kesk.) johtaman kolmen puolueen hallituksen kausi kääntyy pikku hiljaa loppusuoralleen tällä viikolla. Hallitus julkistaa viimeisen valtion talousarvioesityksen. Valtionvarainministeriö esittelee ensi vuoden budjettiehdotuksen keskiviikkona.
Tulevassa budjettiriihessä on puitavana hyviä näkymiä mutta myös uhkakuvia. Nämä pitää kylmäpäisesti lomittaa toisiinsa.
Suomen talous etenee suotuisissa merkeissä, vaikka kasvunäkymät ovat hivenen supistuneet. Koska Suomi on avoin talous, kohdistuu suurin huoli maailmantalouteen. Maailman talousjärjestelmän riskinä on kauppasota.
Finanssikriisistä kymmenisen vuotta sitten alkanut talouden taantuma on näkynyt valtion budjeteissa kolmen hallituksen aikana. Alijäämää on syntynyt, jakovara kutistunut.
Tänäkin vuonna valtio ottaa budjettivelkaa kolme miljardia euroa. Velkaantumisen toivotaan taittuvan 2020-luvun kuluessa.
Vaikka finanssikriisistä on toivuttu ja työllisyys paranee, eivät keskustan, kokoomuksen ja sinisten ministerit vieläkään pääse tekemään niin sanottua normaalin ajan budjettia.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lietsoma kauppasota saattaa laajetessaan romauttaa suomalaistuotteiden kysyntää maailmanmarkkinoilla. Britannian lähtö EU:sta ensi maaliskuussa tuo omat hankaluutensa teollisuudelle.
Vientivetoisen Suomen on kyettävä varautumaan vaikeisiin kasvu-uhkiin.
Kotimaan haasteet liittyvät verotukseen. Mikäli ansiotuloverotuksen ei haluta kiristyvän, täytyy hallituksen tehdä budjettiin noin 300–500 miljoonan euron kevennyspäätökset.
Syynä on vuonna 2016 tehty kilpailukykysopimus, kiky, joka nostaa ensi vuonna työntekijöiden työeläkemaksua. Maksu nousee asteittain vuoteen 2020 saakka. Ilman tuloverohyvityksiä kiky leikkaa pahasti kotimaista ostovoimaa, jolloin kulutus hiipuu.
Veronkevennysten ohella valtion kassaan tarvitaan riihikuivaa. Noususuhdanteessa tuloja saa kiristämällä varallisuusveroja, kuten kiinteistöveroa, pääomatuloja sekä maa- ja metsätalousmaiden verotusta. Siihen hallitus ei poliittisesti taivu. Näyttääkin siltä, että kiky-sopimus on vienyt hallituksen puun ja kuoren väliin.
Lisäuhkana on muutaman kuukauden päässä ensi keväänä kummittelevat eduskuntavaalit. Hallitus voi tehdä vanhanaikaiset eli vaalibudjetin. Puolueilla on varmasti kova kiusaus jakaa kaikkea mukavaa ja kivaa omille tukialueilleen.
Keskustan kannatus on notkahtanut mielipidemittauksissa 15–16 prosentin tuntumaan. Sinisten suosio liikkuu reippaassa prosentissa. Hallituksen epäsuosiosta johtuen myöskään kokoomus ei voi luottaa kannatuksen pysymiseen.
Toivottavasti hallitus ei sorru paikkailemaan budjetilla vajonnutta kannatustaan. Suomen talouden toipuminen on varsinkin rakenteellisesti vielä pahasti kesken, joten vaalikauden alussa valitusta linjasta ei tässä vaiheessa sovi lipsua.