Pääkirjoitukset

Kireys kasvaa työ­mark­ki­noil­la – kun taloudessa kasvavat ulkoiset uhkat, malttia tarvitaan tes-pöydissä tavallistakin enemmän

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola totesi vastikään, että paras keino vahvistaa työllisyyttä ja tukea kasvua on hallittu työmarkkinakierros.
Pääkirjoitukset 31.8.2019 6:00 | Päivitetty 31.8.2019 22:03
Pääkirjoitus

Lähikuukausina päätetään yli miljoonan suomalaisen työehdoista. Pöydillä on useita kiperiä kiistanaiheita, palkkojen lisäksi esimerkiksi työaika.

Neuvottelujen vaikeusastetta nostaa ennakoitu talouskasvun hiipuminen.

Syksyn työmarkkinaneuvottelut käynnistyivät torstaina, kun pöytään istuivat Teknologiateollisuus ry:n työnantajat ja Teollisuusliiton työntekijöiden edustajat. Vuodenvaihteen tuntumaan ulottuvalla jaksolla uudet työehtosopimukset pitäisi takoa valmiiksi yli miljoonalle suomalaiselle työntekijälle.

Edessä olevia työmarkkinakierroksia kutsutaan usein poikkeuksellisen vaikeiksi. Näin tälläkin kerralla. Nyt näkemykselle on kuitenkin katetta enemmän kuin monesti muulloin.

Paineita neuvottelupöydissä nostattavat etenkin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kätilöimän kilpailukykysopimuksen jälkivaikutuksista ja tulkinnoista sopiminen. Samaan aikaan neuvottelujen vaikeuskerrointa kasvattavat talousnäkymät. Muutaman vuoden mittaisen reippaan kasvun odotetaan nuupahtavan ensi vuonna jopa nollan tuntumaan.

Todennäköisesti isoin vääntö käydään siitä, miten käy kolme vuotta sitten solmitun kiky-sopimuksen työaikalinjaukselle. Sopimus pidensi vuosityöaikaa vuodesta 2017 alkaen 24 tuntia, ilman korvausta.

Esimerkiksi teknologiateollisuudessa työnantajat katsovat pidennyksestä sovitun pysyvästi, mutta työntekijät ovat täysin vastakkaisella kannalla. Teollisuusliitto ei halua kiky-tunteja yhteenkään liiton hyväksymään sopimukseen.

Selvää on, että kova koetus on nytkin palkankorotusprosenteista päättäminen. Haaste on jo heitetty hoitoalalta. Sen järjestöt peräävät korotuksia, jotka ovat 1,8 prosenttiyksikköä vientialoja korkeammat.

Tavoitetta perustellaan sukupuolten välisellä palkkatasa-arvolla. Tätä pyrkimystä ei voi moittia, mutta toinen asia on, mikä oikeasti on mahdollista vielä läpi ja mihin on varaa.

Samaan aikaan kunnille ja valtiolle hammasten kiristystä aiheuttaa se, miten vanhustyön hoitajamäärän nosto luvattuun 0,7:ään vanhusta kohden toteutetaan. Jarruna ovat pula sekä rahasta että osaavasta väestä.

Viime sopimuskierroksen juoni oli, että pää avattiin teknologiateollisuudessa, ja muut alat tekivät palkkojen osalta samantasoisen kaksivuotisen sopimuksen. Menettelyä ei voi moittia ainakaan kansantalouden näkökulmasta.

Samaan, Suomen malliksikin kutsuttuun menettelyyn olisi viisasta pyrkiä nytkin. Kestävintä on, jos palkankorotusten taso määräytyy vientiteollisuudessa, jossa Suomen talouden suorituskykyä todella mitataan. Malli on ollut pitkään käytössä Ruotsissa, ja tulokset puhuvat puolestaan.

Keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola totesi vastikään, että paras keino vahvistaa työllisyyttä ja tukea kasvua on hallittu työmarkkinakierros. Tähän on helppo yhtyä.

Kansainvälistä taloutta ravisuttavia uhkia on ilmassa yli tarpeen. Jos uhkat muuttuvat todellisuudeksi, Suomikin ottaa osumaa.

Talouden tilaa ei silloin kannata enää omin päätöksin horjuttaa. Jyrkät irtiottoyritykset yhdellä alalla johtavat irtiottoyrityksiin toisilla toimialoilla viimeistään seuraavalla neuvottelukierroksella.

Korjattu 31.8.2019 kello 22.03. Hoitoalan liitot peräävät alkavalla työmarkkinakierroksella 1,8 prosenttiyksikköä eikä 1,8 prosenttia korkeampia palkankorotuksia kuin vientialoilla.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Niin se on, huonoina aikoina ei voi nostaa palkkoja, mutta ei myöskään hyvinä aikoina, koska varaudutaan huonoihin aikoihin. Ikinä ei ole sopiva aika nostaa duunarien palkkoja, isot pomot on toki korotuksensa ansainneet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehdotan kansanedustajille, ministereille, korkeapalkkaisille valtion sekä kuntien virkamiehille, ammattiliittojen johtajille ja ylisuuria eläkkeitä nauttiville eläkeläisille palkkojen sekä eläkkeiden alennuksia, ei mitään symbolisia leikkauksia etuihin. Perusteluna on Suomen yhteiskuntarauhan ja yhdenvertaisuuden säilyttäminen. Lisäksi lopetetaan kiky-sopimus heti, palataan normaaliin elämään yhdessä miettimään Suomen kilpailukyvyn parantamista. Suomi ei tule säilymään kansakuntien joukossa, jos pikku pikku pienet piirit rikastuvat sekä nauttivat kohtuuttomia etuja pienipalkkaisten kansalaisten työn tuloksista. Työmarkkinaneuvotteluissakin on leppoisampi tunnelma, kun vitutuskäyrä on laskemaan päin työntekijäosapuolta edustavilla henkilöillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmiset hylkäävät ammattiliitot epäpätevien sovittelijoitten takia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vienti ei tuo apua, jos ei sitä aviteta. Sitä voi auttaa vain pienentämällä kustannuksia.

Jotta voimme saada työtä 300 000:lle työtä etsivälle työttömälle, Suomen pitää alentaa kustannuksiaan ainakin 4.6 %. Suomeksi se tarkoittaa sisäistä devalvaatiota. Se voidaan toteuttaa fiskaalisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin euroaikana on pakko kikyttää eli tehdä sisäisiä devalvaatioita. Kelluvan valuutan oloissa saisi unohtaa kikytykset kun valuutta joustaisi tarpeen mukaan ja koskisi kaikkia. Nyt palkat ainoastaan joustaa ja sisäinen devalvaatio eli kikytys koskee vain palkansaajia.
Nauttikaamme kykyistä, sitä olemme halunneet liittymällä Euroon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä työttömiä on kyykytetty paljon enemmän. Jos työntekijöiltä vietäisiin yhtä paljon kuin työttömiltä vietiin niin johan olisi sisällissota.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sehän kuuluu kikytyksen olemukseen että osa työntekijöistä potkitaan kilometritehtaalle. Myös työvoiman määrä joustaa kun valuutta ei jousta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi työntekijät ovat työn tekemistä vastaan? Haiskahtaa laiskuudelta!

Teollisuusliitto on yksi vasemmiston vastarannan kiiski, työpaikallakin näkee nämä punakirjan omaavat. Mielenilmauspäivinä olivat kaikki pois töistä eli jarruttaminen kiinnostaa mutta ei itse työn tekeminen.

6 päivää KIKYä tuleviin sopimuksiin niin saadaan kurottua 5% kaulaa kiinni saksaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika röyhkeää, mikä oikeus kellään on puuttua siihen mitä minun tilipussiinitulee!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On siihen tilipussiin puuttumiseen näin euro olosuhteissa toinenkin mahdollisuus ja se on että et saa sitä tilipussia lainkaan. Kilometritehtaalta sitä ei saa ollenkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

189 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkkeet

Aina on julkisuudessa puhuttu, että eläkkeisiin ei rahat riitä, se on vain kansan huijaamista, kyllä rahaa on. Lue lisää...
näin se on...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image