Pyhäjoen ydinvoimalaa rakennuttava Fennovoima julkisti viime perjantaina tiedotteen, jollaista oli jo osattu odottaa. Ydinvoimayhtiö oli saanut venäläisen laitostoimittajan uuden arvion siitä, milloin Hanhikiven ydinvoimalan rakennuslupa olisi mahdollista saada ja milloin laitos voisi olla käytössä.
RAOS Projectin mukaan rakentamisluvan saanti ja rakentamisen alku sijoittuisivat vuoteen 2021 ja valmis laitos alkaisi tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon vuonna 2028.
Viime aikoihin asti kaupallisen tuotannon on ollut määrä alkaa vuonna 2024. Aiemmin puhuttiin jopa vuodesta 2018.
Hanhikiven paha myöhästyminen on ja ei ole yllätys. Yllätykseksi sitä voi sanoa siksi, että RAOS Projectin taustalla oleva venäläinen valtionyhtiö Rosatom on maailman suurin ydinvoiman rakentaja. Sillä ei pitäisi olla pulaa ainakaan kokemuksesta.
Samoin olisi voinut olettaa, että kun Rosatom hakee Hanhikiven voimalasta edustavaa esimerkkiä länsimarkkinoille, pöydälle olisi heti alussa pantu riittävä määrä pelimerkkejä ja osaajia. Venäjähän voisi saada juuri ydinvoimasta kipeästi kaipaamaansa leveyttä vientituotteittensa kapeaan palettiin.
Kun ydinvoima vielä näyttää ilmastonmuutoksen torjunnan takia olevan uudessa nosteessa, Venäjän ydinvoimateollisuudella olisi tarjolla satojen miljardien ruplien apaja.
Yllätykseksi viivästystä ei puolestaan voi sanoa siksi, että ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimukset ovat Suomessa äärimmäisen tiukat, ehkä maailman kireimmät. Rosatomin voimalat ovat aiemmin nousseet tai ovat nousemassa lähinnä Venäjälle ja Aasian maihin, joissa turvallisuuskulttuuri poikkeaa suomalaisesta.
Suomessa asioiden eteneminen on kangerrellut, koska laitostoimittajalta ei ole saatu riittävän vakuuttavia suunnitteluasiakirjoja Fennovoimalle ja edelleen Säteilyturvakeskukselle. Venäläisosapuoli on nyttemmin palkannut vaadittavan turvallisuusselosteen laadintaan lisää väkeä.
Tosin Rosatomin suomalainen neuvonantaja, Säteilyturvakeskuksen entinen pääjohtaja Jukka Laaksonen sälytti parin kuukauden takaisessa Kalevan haastattelussa vastuuta myöhästymisestä myös Fennovoimalle. Yhtiö palauttaa hänen mukaansa asiakirjoja hiottavaksi, vaikka niissä ei olisi mitään vikaa.
Myös Säteilyturvakeskus on läksyttänyt Fennovoimaa. Ensimmäistä ydinvoimalaansa rakentavalle yhtiölle kyseessä on selvästi oppimisprosessi.
Nyt on toivottava, että uusi rakentamisaikataulu antaa osapuolille aikaa tehdä asiat tarkasti oikein. Fennovoiman osakkaiden ei auta kuin hyväksyä se, että he saavat toivomaansa omakustannushintaista ydinsähköä selvästi odotettua myöhemmin. Pyhäjoella ja Raahen seudulla viivästys merkitsee sitä, että odotettu kasvusykäys siirtyy.
Jättihanke on edelleen raiteilla. Nyt koetut käänteet ovat kuitenkin uusi osoitus siitä, kuinka ydinvoimalahankkeiden monimutkaisuus ja kiristyneet turvamääräykset tekevät suururakoista yhä vaikeammin hallittavia.