EU:n kannatus on jäsenmaissa vahvempaa kuin vuosikymmeniin. Myös Suomessa myönteinen suhtautuminen ylittää moninkertaisesti kielteisen.
Tulevaisuudessa EU:ta tarvitaan vielä enemmän kuin nyt erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Euroopan unionin tänään jatkuvassa huippukokouksessa käsitellään jälleen Brexitiä, Britannian eroa, joka pari vuotta sitten näytti suistavan koko unionin hajoamisen partaalle. Brittien kansanäänestyksen sokkitulos ja lähtövalmistelut eivät kuitenkaan ole vieneet EU:ta kohti kasvavia vaikeuksia ja suurta epävarmuutta. Niitä päin kulkee nyt Britannia.
EU:lla on toki riittävästi haasteita riippumatta siitä, toteutuuko Britannian lähtö vai ei: siirtolaispaineen hallinta, ulkomaalaisvastaisuuden ja ääriajattelun nousu, unionin perusarvoja haastavat jäsenmaat sekä yhä vahvemmin ilmastokysymykset.
Näiden edessä unionilla on yksi merkittävä vahvuus: laaja hyväksyntä jäsenmaiden kansalaisten joukossa. Tästä kertovat vakuuttavasti keskiviikkona julkistetun eurobarometrin tulokset.
Syyskuussa jäsenmaissa tehty mittaus osoittaa, että unionin hyväksyntä kansalaisten joukossa on nyt vahvempi kuin koskaan nykymuotoisen EU:n aikana. Hyvänä asiana maansa jäsenyyttä pitää 62 prosenttia vastaajista.
Tuen vankkuutta korostaa se, että kielteisenä maansa jäsenyyttä pitää vain 11 prosenttia vastaajista.
Maiden väliset erot ovat toki selviä. Perinteisesti unionin kannatus on ollut vahvaa esimerkiksi Saksassa, Hollannissa ja Irlannissa. Niin nytkin.
Nihkeimpiä tuntemukset unionia kohtaan ovat Kroatiassa, Italiassa ja Tshekissä. Niissäkin myönteinen asenne EU:ta kohtaan on kirkkaasti yleisempi kuin kielteinen.
Suomi osuu mittauksessa lähelle EU:n keskiarvoa. Hyvänä asiana jäsenyyttä pitää 65 prosenttia vastaajista, huonona 12. Tämä tyrmäävä ero kannattaa muistaa vaikkapa netin kiukusta höyryäviä keskustelupalstoja lukiessa. Niillä EU julistetaan usein hirviöksi, joka on syyllinen kaikkiin ongelmiin maan ja taivaan välillä.
EU ei ole kaiken hyvän lähde, mutta suomalaisten arki osoittaa, että tiiviistä eurooppalaisesta yhteistyöstä on ollut myös täällä paljon enemmän iloa kuin haittaa. Aiempien selvitysten mukaan suomalaiset arvostavat unionissa esimerkiksi vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä EU:n alueella sekä yhteistä rahaa.
Merkittävää tuoreimmassa mittauksessa on se, että EU:n kansalta saama tuki on vahva myös niissä maissa, joissa nimenomaan vallassa olevat poliitikot ovat luoneet unionista kuvan itsemääräämisoikeuden, demokratian tai perinteisten arvojen uhkana. Näin on erityisesti Puolassa ja Unkarissa, joista edellisessä unionin jäsenyyttä pitää hyvänä 70 prosenttia vastanneista, jälkimmäisessäkin 60 prosenttia. Näin huolimatta pääministeri Viktor Orbánin räikeästä unionia mustaavasta kampanjasta.
Kansalaisten tuki EU:lle lisää sen legitimiteettiä, oikeutusta. Se on tärkeää, kun unioni vie eteenpäin toimia kaikkein tärkeimmässä tulevaisuutta koskevassa kysymyksessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa. Siinä EU:lle on langennut keskeisen suunnannäyttäjän osa.