Kolumnit

Viholliskuvat ylitettiin jatkosodan Suomessa, sotavangit tekivät maataloissa töitä ja he pääsivät samaan pöytään syömään

Kolumnit 8.7.2019 10:00 | Päivitetty 11.7.2019 20:17
Outi Kerätär Autti, Marjo Laitala

Historioitsija Jonathan Glover muistuttaa meitä ”moraaliresurssien” haavoittuvuudesta. Glover on koonnut 1900-luvun tapahtumia, joissa ihmisyyden ydin on hukattu ja miljoonat ihmiset ovat menettäneet henkensä poliittisten ja uskonnollisten raja-aitojen molemmin puolin (Humanity 1999).

Samalla hän kuitenkin osoittaa inhimillisyyden ja myötätunnon pilkahduksiin, joita kaikesta huolimatta kohdataan sodan tai muun tuhon keskellä.

Kotoisaksi esimerkiksi moraaliresursseista poikkeusoloissa käyvät jatkosodan vuodet, kun maatiloille sijoitettiin töihin tuhansia neuvostoliittolaisia sotavankeja. Pohjoissuomalaiset sota-ajan lapset ja teini-ikäiset muistelivat tutkimuksessamme kohtaamisiaan vankien kanssa, ja kertomukset todistivat viholliskuvien, vihapuheen ja ennakkoluulojen ylittämisestä; arjen moraalisankaruudesta ja vastarinnasta.

Vankeja kohtasi pohjoisessa helposti. Oulussa ja Kemissä oli isot vankileirit, mutta pienempiä leirejä toimi muun muassa Pelsolla, Limingassa ja Ivalossa. Limingan leiri perustettiin 4.7.1941, mutta se lakkautettiin jo 18.8.1941, eikä ehtinyt olla varsinaisesti toiminnassa.

Leireiltä vankeja toimitettiin työvoimaksi maantie- ja voimalaitosrakennuksille, satamiin ja savotoille, mutta sodan jatkuessa yhä enemmän yksityisille maatiloille paikkaamaan rintamakomennusten aiheuttamaa työvoimapulaa. Sotavangille maatilasijoitus takasi tuntuvasti paremmat olot kuin leirillä tai yleisissä töissä.

Vangit välitti tiloille kunnan työvoimalautakunta. Sen tuli myös huolehtia vankien vartiointia, majoitusta ja ruokailua koskevien sääntöjen sekä siviilien ja vangin kanssakäymisen kieltävien asetusten noudattamisesta. Vangille ei saanut antaa mitään, eikä häntä saaneet edes puhutella muut kuin vartijat ja työnjohtajat. Määräyksen rikkomisesta saattoi seurata sakot tai vankeutta.

Vangin mahdollinen vaarallisuus aiheutti huolta. Tulija oli viholliskansaa, jonka sanomalehdet ja filmikatsaukset usein esittivät epäinhimillisenä, raakalaismaisena ja saastaisena. ”Ryssä” oli ajan normaalisanastoa. Vihapuhetta ei suitsittu lainsäädännöllä kuten nykyisin, vaan ennakkoluuloja ruokki myös – sodankäynnin tapaan – valtiojohtoinen propaganda.

Tyrnävällä vankien hakijaa peloteltiin, että ”nehän ryssät tappaa sinut”. Hakumies vaihdettiin, ja tämä körötteli vankien kanssa kotiin suomeksi jutellen. Monet vangeista oppivat kieltä jo leirillä, ja joukossa oli myös paljon suomensukuisia vankeja.

Toisessa paikassa aprikoitiin, että jos vanki onkin ”joku rikollinen”. Asenne kuitenkin muuttui, kun tutustuttiin ja vanki ryhtyi töihin, ja voitiin todeta, että ”tämä taitaaki olla tavallinen ihminen”. Monella tilalla vankia ryhdyttiin varsin pian kohtelemaan kuin renkiä, jolloin lainkaan kaikkien, varsin yksityiskohtaisten määräysten noudattamista ei pidetty tarpeellisena.

Vangin edellytettiin tekevän lujasti töitä, ja useimmat muistelivatkin vankia erityisen ahkerana. Tyypillisesti muisteltiin myös yhteistä ruokailua sekä sitä, ettei vankia pantu yöksi lukkojen taakse. ”Ei se nyt meijän koti oo vankila”, kommentoi eräs vanginpidon säännön rikkomista.

Saman pöydän ääressä ruokailu kuului maaseudun tapakulttuuriin ja siten osoitettiin vangille yhdenvertaisuutta. Rengin asemaan solahtanutta vankia ei haluttu eristää, vaan häneen haluttiin tutustua. Niinpä ystävyyssuhteita ja romanssejakin syntyi.

Olemme tulkinneet vangin inhimillisen kohtelun ja sääntöjen rikkomisen hiljaiseen vastarintaan asettumiseksi. Voidaan puhua moraalisesta kulttuurista, joka ilmeni kenties vain kahden yksilön välillä, mutta se näyttäisi levinneen myös laajemmaksi suhtautumis- ja toimintatavaksi. Vankeja otettiin mukaan kyläilyreissuille ja eri perheissä olleiden vankien sallittiin tavata toisiaan. Vangit saattoivat käyskennellä keskenään kylänraitilla tai käydä uimassa. Tällaisella hiljaisella vastarinnalla ei vastustettu puolustusvoimia tai viranomaisia, vaan asetuttiin maatilan arkeen sopimattomia ja hölmöinä pidettyjä sääntöjä vastaan.

Inhimillinen kohtelu ei tietysti ole sotavankiajan koko kuva. Tiedämme, että katastrofaalisena talvena 1941-1942 vankileireillä ja raskaissa töissä nääntymykseen ja tauteihin kuoli ainakin 19 000 vankia. Myös muistelijat tiesivät vankien pahoinpitelyistä. Vangin uurastus saattoi perustua leirille palauttamisen pelkoon tai sillä uhkaamiseen.

Myötätunnon osoittaminen edellyttää toisen ihmisen näkemistä yksilönä. Suhtautumista alistetussa asemassa olevaan määrittää myös, kuten eräs haastatelluista asian totesi, ”miten yleensä ihmisiin suhtautuu”.

Yhteiset kokemukset edesauttavat samaistumista. Erään talon emäntä lohdutti nuorta itkevää vankia tämän ikävöidessä äitiään. Meille kerrottiin monista pienistä myötätunnon osoituksista. Yhdessä yleisimmistä leipä lennähti vankileirin aidan yli.

Outi Kerätär Autti on tutkijatohtori ja Marjo Laitala väitöskirjatutkija Oulun yliopistossa.

Juttua muokattu 11.7. kello 20.17: Täsmennetty tietoa Limingan leiristä. 

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Leirejä oli kahdenlaisia: oli Keräsen ja Laitalan kuvaamia työleirejä, mutta oli myös tuhoamisleirejä.
Miehikkälän työleirin vankeja oli viikko- ja kuukausikaupalla töissä mummolassani. Heitä kohdeltiin juuri kuvatulla tavalla eli he olivat kuin renkejä talossa.
Tuhoamisleirit olivat häpeällinen vaihe Suomen historiassa. Yksi näistä Pieksäen Naarajärvellä, jossa vankeja tapettiin nälkään, viluun ja sairauksiin suuria määriä. Ne jotka yrittivät paeta leirin kauhuja ammutiin.
Noin kolmasosa vahgeista tapettiin. Naarajärven vankileirillä menehtyi virallisen tiedon mukaan mehtyi 2 813 sotavankia. Kaikkiaan lähes kolmannes neuvostosotavangeista menehtyi jatkosodassa suomalaisten käsissä. Vankeja oli sodan aikana noin 67 000.
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Sotavankeja-n%C3%A4%C3%A4nnytettiin-hengilt%C3%A4-jatkosodassa/436852

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoinen hyvä kolumni. Tällaisia lisää. Olen itsekin kuullut vanhemmiltani useita tarinoita erityisesti metsätyövangeista. Yksi tarina on, kun jokitörmältä olivat sotavangit vierittämässä tukkeja jokeen. Yhdeltä lähti vierimään tukki vaarallisesti uhaten jokirannassa leikkiviä lapsia. Muut vangit antoivat "sakinhivutusta" huolimattomalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Värtsilässä oli sotavankileiri ja luottovankeja laitettiin taloihin töihin. Meillä oli ollut muutama vanki heinätöissä ja viljankorjuun aikana. Kun viimeinen sotavanki palautettiin vankileirille olin noin kaksikuuautta vanha vauva. Vanhin veljene silloin 11 vuotias saattoi vangin lerille. Oli kunnossa oleva polkupyörä, vanki ajoi ja poika isui tavaratelineellä. Lerin portilla vanki antoi pyörän veljelleni ja sanoi " Jorma heti kotiin, itse käveli leirinportista sisälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äitini oli Hämeestä kotoisin ja heillä oli ollut kaksi sotavankia, jotka oppivat pian suomen ja olivat myös olleet aivan rengin asemassa. Toinen oli erityisen etevä käsistään ja teki vapaa-aikanaan kaapin, joka on edelleen tallessa. Toinen ei olisi halunnut palata sodan päätyttyä, mutta lähdettävä oli - oli luvannut lähettää omenoita kunhan pääsee kotiin - ei tullut omenapakettia. Palaajiahan kohdeltiin sotilaskarkureina, koska vangiksi ei saanut jäädä ja jos olivat palatessaan kohtuullisesti ravittuja ja kunnossa katsottiin varmaan pahalla - vähintään vankileiri tai teloitus saattoi olla kohtalona.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulujoki-varren maatiloille sijoitetulle sotavangeille oli kyllä määrätty rakennettavaksi luokilla kiinnitettävät huoneet, muttei niitä pidetty lukittuina.

Maatiloilla tarvittiin ehdottomasti meslisätyövoimaa, kun tiloille jäivät vain naiset, lapset ja isovanhemmat. Venäläiset vangit eivät suinkaan kaikki olleet tottuneet ruumiilliseen työhön, vaan meilläkin oli apuna leningradilainen kultaseppä, käsistään siis hyvin taitava ja muutenkin ahkera työntekijä, jonka työpanosta kovasti arvostettiin tilalla ja kohdeltiin tasavertaisesti sen mukaisesti.

Rauhan ja vankien luovutuksen ajan tultua oli Hän hyvin surullinen ja oli varma tukevasta kohtalostaan joka oli ollut Suomessa sotavakina ja nähnyt maamme paremmat olosuhteet. Osasi surukseen arvata oman kohtalonsa rajan toisella puolella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ikävä kyllä Stalin ei saanut liitettyä Suomea "kansojen perheeseen". Tämä varmasti johtui valkoihoisen suomalaisen miehen toksisesta maskuliinisuudesta, joka ilmenee väkivaltana, vihapuheena ja yleisesti laajemmin suvaitsemattomuutena ulkomaalaisia kohtaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erittäin hyvä ja mielenkiintoinen artikkeli.

Tällaisia toivottavasti ymmärretään käyttää oppilaitoksissamme kaikilla eri asteilla opetuksessa kasvattamaan kaikenikäisten opiskelijoiden asennetta ja varsinkin ymmärrystä inhimillemmäksi ja eritoten hahmottamaan tietoisen vaikuttamisen ja 'todellisuuden' eroavuudet sekä niissä vaikuttavien arvojen ohjaamat motiivit. Juuri kuvatunlainen käyttäytyminen on ns. eurooppalaisten arvojen ydintä, toisen kohtaamista samanlaisena ihmisenä kuin itsekin on. Siitä kasvaa kaikkia hyödyttävä yhteistyö, yhteiskuntiemme vakaus ja turvallisuus - kaikki hyvä.

Muiden hyväksikäyttö ja alistaminen jota tietoisesti vääristellen kutsutaan ''kilpailuksi'' aiheuttaa vain vastakkainasettelua, epäluottamusta ja siten kaaosta sekä riitaa mikä vie yhteiskuntiemme vakauden, rauhan ja turvallisuuden - jopa vanhuksiltamme kuten olemme saaneet todistaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naapurissa oli ollut sotavankeja. Kävivät metsätöissä meiltä vajaan km päässä. Vanhin veli oli käynyt viemässä heille leipää, sai vaihdossa kiiltäviä lentokoneen pienois-malleja ym, lähinnä koruja jotka oli tehty vaikka pudonneista lentokoneista. Itse kertoo ja muistaa vielä tänäänkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

19:02
Susijengiä ei lykästänyt EM-karsintojen arvonnassa – "Kovin mahdollinen lohko"
19:00
Panu Johansson on vesitornien taltijoija, joka valmistelee kokeellista elokuvaa taajamien maamerkeistä Tilaajille
18:50
Poroa väistänyt autoilija suistui tieltä Kuusamossa
18:00
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: näytteitä Tornionjoella sairastuneista lohista lähtenyt Ruokavirastoon tutkittavaksi – "En usko, että menee kovin kauan, ennen kuin jotakin tiedetään" Tilaajille
17:56
Jokilaaksojen pelastuslaitos muistuttaa metsäpalovaarasta
17:23
Ennennäkemätön tulos Ukrainan vaaleissa: paikallisten odotukset korkealla, mutta presidentin puolueen aikeet ovat epäselvät
17:21
Al-Taee STT:lle: "Se Hussein ei enää ole olemassa" – SDP:n eduskuntaryhmä kuulee kansanedustajaa vasta syyskuussa
127
Oulussa Suomen isoista kaupungeista eniten pyörävarkauksia – "Kannattaa miettiä onko tarvetta tehdä arkisia asioita kalliimmilla maastopyörillä", rikosylikomisario kehottaa
66
Kansanedustajan työ on ylittänyt Jenni Pitkon odotukset – "Meillä on loistava hallitusohjelma"
48
Qstockin liikennejärjestelyt huolettavat Pikisaaren asukkaita – aiemmin autoiluun saaressa vaadittiin festivaalin aikana ajolupa, nyt järjestelystä ollaan luovuttu
47
Pakollisella ruotsilla on pitkä historia ylioppilaskokeissa – Henriksson: "Kouluja käydään, että opitaan jotain. Silloin kaikki ei voi olla vapaaehtoista"
44
Marjabisnes pyörisi kuumana, mutta mustikoita ja lakkoja ei saada metsästä pois riittävästi – Thaipoimijoita tuli Suomeen jälleen liian vähän
31
Sähköverkkoyhtiö Elenia nostaa sähkön siirtohintaa – perusteena sähkönjakelun uudistaminen
30
Mitä ideaa tukisit 35 000 eurolla? – Oululaisia kutsutaan äänestämään kaupungin kehittämisideoista

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi.

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Etelä-Lapissa.
Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä koko maassa lukuun ottamatta Enontekiön kuntaa.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Ihminen on kännipäissään oma itsensä

Just. Miksi se viina on räyhäjuomaa joillekin ja miksi sen vuoksi on eniten avioeroja? Pitäskö se tuleva mies juottaa p... Lue lisää...
Lukija

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image