Kolumnit

Suomen vaa­li­jär­jes­tel­mä kaipaa remonttia

Kolumnit 12.8.2016 12:00
Erkka Railo

Suomessa on tapana olla huolissaan eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudesta.

Eikä ihme. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli vain 66,9 prosenttia. Se on vähän. Vuonna 1962 saavutettiin sodanjälkeisten eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden huippu. Tuolloin 85,1 prosenttia äänioikeutetuista osallistui vaaleihin.

Äänestysaktiivisuus on laskenut melko tasaisesti vaaleista toiseen. Perussuomalaisten vaalivoitto 2011 ja torjuntavoitto 2015 keskeyttivät laskevan trendin. Jos äänestäjät pettyvät perussuomalaisiin, lasku voi alkaa uudelleen.


Äänestysaktiivisuuden
alhaisuus on itsessään huono uutinen, mutta vielä huonompi asia on, että eri väestöryhmissä innokkuus osallistua vaaleihin vaihtelee rajusti. Kesällä julkaistu Poliittisen osallistumisen eriytyminen -tutkimus (toim. Kimmo Grönlund ja Hanna Wass) kertoo tästä karua kieltä.

Vaaleihin osallistuminen korreloi selvästi iän ja koulutuksen kanssa. Kaikkein innokkaimmin äänestävät 55–69-vuotiaat korkeasti koulutetut henkilöt. Heidän äänestysprosenttinsa oli jopa 92 prosenttia. Kaikkein vähiten äänestävät 25–34-vuotiaat pelkän peruskoulun käyneet naiset ja miehet. Heistä vain 30 ja 31 prosenttia vaivautui uurnille vaaleissa. Ero on kansainvälisestikin katsottuna todella huomattava.

Kuten yhteiskunnallisen tietoarkiston johtaja Sami Borg tutkimuksen julkistamistilaisuudessa totesi, vaalijärjestelmää on yritetty uudistaa jo 1990-luvulta lähtien. Suomalaiset politiikan tutkijat ovat toistuvasti ehdottaneet siihen samansuuntaisia uudistuksia, joita ei kuitenkaan ole toteutettu. Jostain syystä poliitikot eivät ole ottaneet tutkijoiden ehdotuksia juurikaan huomioon.


Suomalaisen
vaalijärjestelmän keskeinen ongelma on, että se ei ole pysynyt muuttoliikkeen mukana. Kun Suomen vaalijärjestelmän peruspiirteet otettiin käyttöön yli sata vuotta sitten, suomalaiset asuivat suhteellisen tasaisesti koko Suomen alueella.

Nyt suomalaiset asuvat ennen muuta pääkaupunkiseudulla samalla kun laajat alueet ovat hyvin harvaan asutettuja. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa monet vaalipiirit ovat asukasmäärältään liian pieniä. Lapin vaalipiiristä valittiin eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa seitsemän kansanedustajaa ja Satakunnan vaalipiirissä kahdeksan.

Kun kansanedustajia valitaan vaalipiiristä näin vähän, nousee vaalipiirien niin kutsuttu piilevä äänikynnys kohtuuttoman korkeaksi. Lapin ja Satakunnan vaalipiirissä puolueiden oli saatava vähintään 11,1 ja 12,5 prosenttia kaikista äänistä saadakseen edes yhden kansanedustajan eduskuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pienillä puolueilla on suuria vaikeuksia saada edes yksi edustaja eduskuntaan näistä vaalipiireistä.

Eikä asia koske aina edes niin kutsuttuja pieniä puolueita. Vuoden 2015 vaaleissa kokoomus menetti ainoan kansanedustajansa Lapin vaalipiirissä. Tämä merkitsi, että Lapissa kokoomuksen saamat yli 10 000 ääntä menivät hukkaan, mikä oli yli 10 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä. Ei ihme, että Lapin vaalipiirissä äänestysaktiivisuus oli vain vajaat 63 prosenttia.


Suomessa asiaa
on yritetty korjata yhdistämällä vaalipiirejä. Vuoden 2015 vaaleissa Etelä-Savon ja Kymen vaalipiiri yhdistettiin Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi ja Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Tämä toki laski piilevää äänikynnystä merkittävästi.

Suomen vaalijärjestelmän korjaaminen yhdistämällä vaalipiirejä on kuitenkin kehno tapa yrittää korjata olemassa olevia ongelmia. Vaalipiirien kasvattaminen johtaa tilanteeseen, jossa vaalikampanjan käyminen on kohtuuttoman hankalaa ja kallista. Lisäksi suuremmat vaalipiirit uhkaavat alueellista edustavuutta.

Eduskuntaan pääsy on verrattomasti helpompaa sellaisille ehdokkaille, jotka ovat kotoisin vaalipiirien suurista asutuskeskuksista kuin niiden ulkopuolelta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä kolmea lukuun ottamatta kaikki 17 kansanedustajaa olivat joko Turusta tai sen lähialueilta.

Tilanne on helposti korjattavissa. Suomessa tulisi ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen tasauspaikkajärjestelmä. Tasauspaikkajärjestelmä tarkoittaa, että kaikki vaalipiireissä annetut äänet vaikuttaisivat vaalitulokseen.

Kansanedustajapaikat jaettaisiin puolueiden valtakunnallisen äänituloksen ja vaalipiireissä saatujen henkilökohtaisten äänien mukaan. Ääniä ei enää menisi hukkaan, kuten nykyjärjestelmässä helposti käy. Se tekisi äänestämisestä mielekkäämpää.

Samalla alueellinen edustavuus kohenisi, kun vaalipiirejä voitaisiin pienentää. Vaalikamppailut olisivat yksittäisille ehdokkaille helpompia ja huokeampia, kun ne käytäisiin pienemmillä alueilla. Kansanedustajat tulisivat lähemmäs oman alueensa asukkaita, eivätkä suurten asutuskeskusten ehdokkaat saisi suhteetonta etulyöntiasemaa verrattuna muihin ehdokkaisiin.


Erkka Railo on erikoistutkija Turun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Miksi kenenkään pitäisi äänestää vaaleissa?
Sillä, että äänestää, ei ole mitään merkitystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö Suomi olekaan demokraattinen, vapaa maa, jossa kansalasilla on oikeus valita edustajansa mm. säätämään lakeja ja niitä toimeenpanemaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Lapin ja Satakunnan vaalipiirissä puolueiden oli saatava vähintään 11,1 ja 12,5 prosenttia kaikista äänistä saadakseen edes yhden kansanedustajan eduskuntaan."

Samasta syystä pienellä maaseutupaikkakunnalla on liityttävä Keskustaan, jotta pääsisi valtuustoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Prosenteilla ei ole mitään merkitystä jos kansan tahto ei päätöksissä näy. Minkä tahansa puolueen äänestäminen jonkun tärkeänkin päämäärän tavoittamiseksi on pelkkää arpapeliä. Sveitsissä äänestysprosentit eivät ole koskaan korkeat, mutta kansa tietää, että aina kun on tosi kyseessä, niin kansaa ei ohita mikään.

“Sveitsissä on vallankumouksellekin lailliset kanavat”, sanoo tutkija ja toimittaja Torsten Almquist viitaten kansalaisten aloiteoikeuteen.

Sveitsissä, rynnäkkökiväärien ja kansainvälisten yleishyödyllisten järjestöjen luvatussa maassa, yhteiset ratkaisut tehdään yhteisesti, suoran demokratian keinoin. Kansalaiset päättävät lakien hyväksymisestä tai hylkäämisestä. “Heillä on äänioikeus”, tähdentää Almquist, “kun Suomessa vallitsee vaalioikeus.”

Asiassa on eroa. Edustuksellinen demokratia antaa mahdollisuuden äänestää henkilöitä päättämään asioista. Sveitsin mallissa ihmiset päättävät asioista suoraan, kansanäänestyksen keinoin.

Äänestäminen, sanoo Almquist, on menetelmä saada äänensä kuuluviin, ei itsetarkoitus. “Kyllähän Suomessakin äänestetään – missikisoissa ja euroviisuissa, mutta lainsäädäntöön meillä ei ole asiaa.”

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaalipiirejä ei suoranaisesti yhdistettäisi, vaan voitaisiin muodostaa uudet vaalipiirit, jotka olisivat reilusti nykyistä väekkäämpiä, mutta ei tarvitsisi suoraan noudatella entisten vaalipiirien rajoja, fuusioitunakaan. Kun puolueen valtakunnallinen ääniosuus laskee lähemmäksi kymmentä prosenttia, alkaa sille tulla määräänsä enemmän vaalipiirien viimeisten paikkojen menetyksiä, lähempänä kahtakymmentä prosenttia liikkuva puolue taas voittaa määräänsä enemmän viimeisiä paikkoja ja saa samalla enemmän alueiden ensimmäisiä paikkoja, nämä ovat kytkyessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyinen järjestelmä suosii suuria puolueita, joilla on eduskunnassa selkeä enemmistö. Siksi muutosta nykyiseen on vaikea saada läpi, sillä se vaatisi muutoksen vaalilakiin. Ja lait säätää eduskunta...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen vaa­li­jär­jes­tel­mä kaipaa remonttia - kansalaisethat voivat vielä äänestää väärin. Esim brexit on tästä hyvä esimerkki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koko poliittinen järjestelmämme kaipaa täydellistä remonttia! Äänestäminen, kun ei auta tavallista kansalaista millään muotoa. Aina ollaan tavallisen kansanosan kimpussa leikkaamassa, mutta ne joilta olisi vara ottaa pääsevät aina, kuin se koira veräjästä! Minulta on mennyt usko äänestämällä vaikuttamiseen. Tämä hallitsematon maahanmuutto on, vain yksi esimerkki tästä järjettömyydestä. Veronkierto on toinen asia mihin ei politikkomme saa loppua tulemaan. Ei ole ihme, että ihmiset eivät äänestä. Nyt, jos olisi ollut huhtikuussa vaalit en olisi äänestänyt. Jos tämä farssi jatkuu, niin en äänestä vajaan kolmen vuoden päästä ketään. Kun tulevat vaalit lähestyvät, niin taasen luvataan tyhmälle kansalle, vaikka ja mitä, jotta päästään itse suojatyö paikkaan elämään herroiksi. Ei valituksi tulemisen jälkeen kiinnosta enään ne äänestäjät ollenkaan, vaan omien etujen tavoittelu on tärkeintä!
Ei tarvitse politiikan tutkijoiden ihmetellä, että miksi äänestys prosentit jäävät noinkin alhaisiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puolueet rajoittavat demokratiaa. Pitää käytännössä olla puolueen jäsen, jotta voi asettua ehdolle vaaleissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin.
Paasikivi totesi nykyjärjestelmästä heti saavutetun kompromissin jälkeen, että se tulee johtamaan puolueiden valtaan ja luomaan ammattipoliitikkojen ammattikunnan. Sekä vähentämään kansakunnan parhaiden voimien kiinnostusta kansanedustajan työtä kohtaan. Ja näin on käynyt.
Lisäksi todellinen valta on siirtynyt paljolti puolueiden taustalla vaikuttaville etujärjestöille, kuten MTK ja SAK. Puolueet ohjaavat näiden käyttöön surutta kansalaisten veroeuroja.
Muutosta ainakaan parempaan, demokrattiseen eli veronmaksajan valtaa palauttavaan suuntaan ei uskalla edes toivoa, koska politiikka on käytännössä liiketoimintaa. Kuvaava esimerkki on Persujen äänekäs puoluetuen vastustus oppositioaikana. Jytkyn jälkeen takki kääntyi vikkelästi.
Tuo Railon ehdotuskin on pelkkää silmänpesua, koska ei puutu ydinkysymykseen, eli puoluevaltaan, jota käyttää vain muutama mahtiyksilö.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

" Toinen on ”yhden ajatuksen -syndrooma”: siinä ihminen on niin tarrautunut johonkin kantaan (usein ajasta jäljessä olev... Lue lisää...
Hihiii

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image