Kolumnit

Suomalaisten pakolaisten osa oli raskas Karjalassa – Stalinin vainoissa tapettiin noin 20 000 suomalaista

Kolumnit 3.2.2020 10:00
Maria Lähteenmäki

Viime vuosien pakolaiskeskustelu on ollut kiihkeää mutta yksipuolista. Kuka muistaa enää menneitä aikoja, jolloin kurjan ja nöyrän näköisiksi painuneita suomalaisia naisia, lapsia ja miehenpuolia lähti laihat nyytit selässään kävellen nälkää pakoon Ruijaan, toiset laskeutuivat tyhjätaskuina sijoilleen täysinäisten laivojen ikkunattomiin ja kylmiin ruumiin, kolmannet pakenivat puolijuoksua ympärilleen vilkuillen kohti itärajaa.

Maria Lähteenmäki. KUVA: Itä-Suomen yliopisto

Suomi ei pystynyt tarjoaman näille lähes puolelle miljoonalle kansalaisilleen leipää, ei turvaa, ei tulevaisuutta. Siirtolaisuus oli nationalistien kaunistelema nimitys pakolaisuudelle.

Sisällissodan jälkeen itärajan taakse lähti pakoväkeä pohjoisesta Luttojokea myötäilevää ikiaikaista kinttupolkua seuraillen, Kainuun korpimaiden läpi sekä Karjalan metsäseutujen etappireittejä tavoitellen. Muurmannille meni yli tuhat miestä, naista ja lasta, eteläisimmillä seuduilla rajan ylittäneitä punapakolaisia oli kymmenisen tuhatta. Venäjän Karjalassa heitä alettiin muiden suomensukuisten kanssa kutsua ”kansalliseksi ainekseksi” erotuksena venäläisistä. Etninen ero tehtiin heti näkyväksi.

Venäjän Karjalassa arveltiin olleen 1920-luvun puolivälissä noin 2 500 suomalaista, mutta 1930-luvun alkuun tultaessa jo 12 000. Erityisesti heitä tapasi Petroskoissa, jota moitittiin tsaarinajan mädännäiseksi tsinovikka-kaupungiksi, pimeäksi ja orjuutetuksi, mutta joka pakolaisten myötä alkoi kehittyä todelliseksi suomalaiseksi kaupungiksi.

Punapakolaisten rintama vahvistui merkittävästi, kun Amerikasta tuli noin 6 000 siirtolaiskokemusten raskauttamaa sosialistia Karjalan rajamaille suuret visiot mielissään. Tämä joukko alkoi rakentaa ja modernisoida itärajan taakse uutta Suomea, vanhan Suomen sosialistista versiota.

Näkyvä osoitus työstä oli tärkeimmän suomalaiskeskittymän, Petroskoin, modernisoiminen 1930-luvun alussa: kaupungissa avattiin sähköasema, aloitettiin säännöllinen linja-autoliikenne sekä katujen kivettäminen. Jätevesiputkisto otettiin sekin työn alle. Turhaan eivät suomalaiset kehuneet omaa valtakauttaan Karjalassa taloudellisen nousun, mutta myös sosiaalisen kehityksen ja kulttuurisen kasvun ajaksi.

Jälkimmäisestä osoituksena olivat Karjalan pedagogisen instituutin (1931) ja suomalaisen teatterin perustaminen (1932). Kaupunkineuvoston puheenjohtaja Verner Forsten totesikin osuvasti, että ”Suomalaiset ovat itse isäntiä ja itse rakentavat kaupunkiaan”. Voimistuvaa isäntä-puhetta ei kuunneltu hyvällä venäläisten piirissä.

Ennen 1935–38 öisiin pidätyksiin, teloituksiin ja leirielämään päätynyttä etnistä vainoa, suomalais-karjalaista yhteisöä kirvoitti stahanovilainen työvimma ja usko ihanneyhteiskunnan toteutumiseen.

Rakentavan rauhan ajan ilmiöihin kuului muun muassa talkootyöllä toteutettu Petroskoin kaunistaminen puuistutuksilla ja kukka-asetelmilla sekä Gyllingin ideoima muistitietokeruu punapakolaisten saavutuksista. Moinen itsekehu vain lisäsi venäläisten epäluuloisuutta.

Keruukertomukset avaavat näkymän pakolaisten armottoman työntäyteiseen arkeen, joka ei poikennut Suomen ajoista. Työtä oli tehtävä ja lujasti, työpäivät olivat pitkiä ja työolot alkeellisia, onnettomuuksille alttiita. Naisia värvättiin suurin joukoin raskaaseenkin tehdastyöhön ylistämällä sitä porvarillisten sukupuoliroolien murskaajaksi.

Yhdenvertaisuutta todistettiin silläkin, että 1930-luvun alussa Petroskoin kaupunginneuvoston jäsenistä oli 28 prosenttia naisia. Paitsi tehtaissa, naisia työskenteli sairaaloissa, kouluissa, lastenseimissä, maatalouskombinaatissa ja virastoissa sekä politrukkeina ja sotilastehtävissä. 

Heitä työllisti myös Karjalan talouden tärkein sektori, metsätyöt, missä heitä oli jopa 20 prosenttia työvoimasta. Naiset toimivat paitsi huoltotehtävissä ja keittäjinä savotoilla, myös brigadiireina, metsätyönjohtajina, teknikkoina ja insinööreinä. Kaikkiaan naisten osuus suomalaistuvan Karjalan rakennustöissä oli ”korkeasti arvossa”.

Pakolaisnaiset seisoivat miestensä rinnalla myös kiväärit käsissä puolustamassa ”omaa maataan, kotiaan ja omaa valtaansa” Karjalassa. Suomen, vanhan isänmaan, kieltäminen ja kaunaisuus näkyvät keruukirjoituksissa vahvana. Tämä ei kuitenkaan vakuuttanut venäläisiä.

Karjalan pakolaisten, mutta monilta osin myös ruijansuomalaisten ja amerikansiirtolaisten, tarinat kertovat karua kieltä pakolaisten luokkasidonnaisesta kohtalosta uusissa kotimaissaan. He kelpasivat kielitaidottomina pääosin vain raa’aksi työvoimaksi, eivät juuri muuksi. Jos ja kun he kurottivat korkeammalle sosiaalisessa hierarkiassa, osoitettiin heille pian paikkaa.

Julmimmin se näkyi Karjalassa, missä ylistetty uusi kotimaa petti heidät niin kuin oli tehnyt vanhakin isänmaa. Stalinin vainoissa punapakolaisten terävin kärki tuhottiin järjestelmällisesti, kaikkiaan tapettiin noin 20 000 suomalaista ”kansanvihollisena”, mikä oli katkeraa puhetta uutta kotimaataan rakentaneille pakolaisille.

Perimiltään suomalaisten suurin rikos oli olla suomalainen. Osa teloitetuista suomalaisista sai viimeisen lepopaikkansa Krasnyi Borin (punaisen männikön) muistolehdosta Petroskoin kupeesta. Siellä olevassa muistokivessä lukee ”Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen”. Lähes tuhat murheellista makaa Sandarmohissa, Karhumäen lähellä olevassa valtavassa, 7000 ihmisen joukkohaudassa, murskattujen unelmien kalmistossa.

Maria Lähteenmäki on historian professori Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

MAINOS

Kommentoi

Helsingin työväentalolla laitettiin punainen lyhty ikkunaan merkiksi Suomen vallankumouksen alkamisesta. Jos haluaisin olla objektiivinen menneisyydestä kirjoittaessani voisin mainita sen, että kapina joka alkoi laillista esivaltaa vastaan myös tukahdutettiin laillisen esivallan toimesta. Karjalaan paenneita punaisia ei voi rinnastaa siirtolaisiin, koska siirtolaiset lähtivät etsimään omaa onneaan, parempaa elämää ja taloudellista etua itselleen. Punaiset kapinoitsijat pakenivat Suomesta Karjalaan itse aloittamansa sodan hävittyään.

Stahanovilaisesti hommia paiskineet kapinoitsijat kuulostavat hyvältä asialta. Varsinkin kun Stahanov oli yksi neuvostopropagandan keksimiä työn sankareita. Voi tulla yllätyksenä mutta Stahanovin uskomattomat työsuoritukset olivat itse asiassa.. no.. uskomattomia. Mutta objektiivisen historiantutkimuksen valossa se ei ole yllättävää, koska on paljastunut, että Stahanov ei ollutkaan niin kova työmies mitä politrukkien kirjoissa annettiin ymmärtää.

Vastaavasti jokaisen pioneerin esikuva, lapsi joka petti vanhempansa ja ilmiantoi isänsä siitä että nälkäänsä keräsi pudonneita vehnänjyviä perheelleen syötäväksi ei itse asiassa ollut edes pioneeri. No poika sai rangaistuksensa, hänen omat sukulaiset tappoivat hänet kuultuaan mitä poika oli mennyt tekemään.

Kun vertaa punakapinallisia siirtolaisiin on lähtökohtaisesti väärässä. Lisäksi kun otetaan mukaan mielikuvitus-työnsankari-Stahanov koko juttu alkaa muistuttamaan Grimmin satuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vieläkin kauna ja viha työväenluokkaa kohtaan kiehuu yllä olevan nimimerkin kirjoituksessa. Moni ei sitä ymmärrä, jotta sisällissota, vallankumous ja -kaappaus kehittyvät monen vuoden aikana koettujen köyhyyden, sorron ja elämisen ahdinkon seurauksena. Tämän päivän pullamössö Suomalainen ei ymärrä missä oloissa työläiset elivät 1900 luvun alkuvuosina. Silloin tehtiin kaikki ne virheet, jotka johtivat vallankaappaukseen ja sisällissotaan sekä armottomaan kostoon sosialisteja kohtaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

16.2.
CNN: Yli tuhat USA:n oikeusministeriön ex-työntekijää vaatii ministerin eroa – Barrin epäillään taipuneen Trumpin painostukseen
16.2.
Uusien elämysten iltapäivä – Lentopalloseura Etta sai Iissä uusia ystäviä: "Tällaiset pelit ovat lajille älyttömän tärkeitä" Tilaajille
16.2.
Son Tottenhamin sankari – Arsenal juhli murskavoittoa
16.2.
Hallitus aikoo muuttaa potilasdirektiivin toimeenpanoa sote-uudistuksen yhteydessä
16.2.
Miten hallita aikaa niin, että rentoutumisellekin jää tilaa? Oululaisopiskelija: "Tärkeintä jaksamiselle on ehtiä möllöttää välillä kotona"
16.2.
Iin uudessa liikuntahallissa lähes 500 katsojaa, Ettan peliesitys ei riittänyt
16.2.
Lentopallohuumaa Iissä – nimikirjoitukset menivät kuin kuumille kiville, vaikka Ettan esitys pelikentällä jäi pahasti vajaaksi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Etelä-Lapissa ja Keski-Lapissa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen vuoksi.
Ajokeli on huono Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Lapissa lumisateen vuoksi.

Tuulivaroitus maa-alueille: Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on vaarallisen voimakasta aluksi, tuulen nopeus puuskissa 25 m/s.
Maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Etelä-Lapissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa lounaistuuli on voimakasta iltapäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi Perussuomalaisia pelätään?

158 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi asuntojen arvo laskee koko suomessa?

kysykääpä itseltänne että missäpäin oulua haluaisitte asua, jos olisi varaa. Siellä eivät hinnat laske. Kaikki eivät näe... Lue lisää...
Sijaintisijainsijain...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image