Kolumnit

Miten puhua Venäjästä ja Venäjän kanssa?

Kolumnit 12.10.2018 20:00
Kristi Raik

Suomen ja Viron suhteet ovat erinomaiset ja tiiviit, mutta on asioita, joista suomalaisten ja virolaisten on hankala keskustella. Suhde Venäjään on kiistatta sellainen: se on arka aihe kummallekin maalle, eikä toisen toimintatapoja ole aina helppoa ymmärtää.

Viron kannattaa kuitenkin miettiä, mitä se voisi ottaa opiksi Suomen Venäjän-suhteista. Virossa suomalaisia pidetään yleensä rehteinä ja suoraviivaisina. Tämä on hyvä yleisluonnehdinta, mutta mikään ei ole niin mutkikasta ja monikerroksista kuin Suomen suhde Venäjään. Niinpä virolaiset sortuvat monesti virhearvioon, että suomalaiset ovat naiiveja Venäjän suhteen.

Katutasolla näin saattaa monesti ollakin, mutta Suomen ulkopolitiikan tekijät tuntevat itänaapurinsa. Virolaisten on vaikea käsittää, että naiivilta kuulostava puhe on osa Suomen tapaa tulla toimeen Venäjän kanssa.

Teeskennelty naivius auttaa luomaan hyviä suhteita Venäjään – ja siihen Suomi aina pyrkii, vaikka tilanne olisi kuinka epätoivoinen. Ulkopuolisen on mahdoton tietää tarkkaan, missä kulkee teeskentelyn ja oikean hyväuskoisuuden välinen raja. Näin on tarkoituskin.

Epäilläänkö Airiston Helmeä todellakin vain talousrikoksista? Ovatko Nordstream-kaasuputki tai Hanhikiven ydinvoimala vain taloudellisia hankkeita? Onko Venäjän sotaharjoituksissa ja joukkojen siirroissa aina kyse vain puolustuksellisesta toiminnasta? Suomessa näihin kysymyksiin ei useinkaan saa suoria vastauksia.

Suomalaisten maanpuolustustahto on joka tapauksessa Euroopan kärkitasoa ja puolustuskykyyn panostetaan vahvasti. Myös hybridiuhkiin suhtaudutaan vakavasti. Suomen arviot Venäjään liittyvistä uhkista ovat melko yhteneväiset Viron arvioiden kanssa. Se on varmasti tiedossa, että Venäjä pyrkii maksimoimaan vaikutusvaltaansa lähialueillaan ja käyttää siihen laajaa keinovalikoimaa.

Kremlin näkökulmasta suurvaltapolitiikka on nollasummapeliä, joten esimerkiksi naapureiden puolustusyhteistyö USA:n kanssa näyttäytyy vääjäämättä kielteisenä Venäjälle. Suomi on kuitenkin vähin äänin vahvistanut puolustusyhteistyötä läntisten kumppaneidensa kanssa, korostaen samalla ulkopolitiikkansa jatkuvuutta. Se siitä suoraviivaisuudesta. Tässä suhteessa Virolla ei ole opittavaa Suomelta: Nato-jäsenyys on selkeä puolustusratkaisu, jonka Venäjä ymmärtää, vaikkei se siitä pidä.

"Dialogin lähtökohtana pitäisi olla selkeä käsitys siitä, että dialogi itsessään ei ole myönnytys."

Viro voisi kuitenkin ottaa jotakin opiksi Suomen tavasta keskustella Venäjän kanssa. Suomi pyrkii kaikissa oloissa ylläpitämään keskusteluyhteyttä Venäjään. Se on haastavaa ja vaarallistakin peliä. Venäjä yrittää käyttää kahdenvälisiä suhteitaan EU-maihin Euroopan yhtenäisyyden hajottamiseen ja omien tulkintojensa esiin nostamiseen. Sille ei kannata tarjota kovin paljon tilaisuuksia tähän. Virossa koettu epäluulo Suomen ja Venäjän välistä dialogia kohtaan on ihan perusteltua.

Viron ei kannata pyrkiä vastaavaan tiiviiseen dialogiin Venäjän kanssa; siihen ei ole edellytyksiä eikä tarvetta. Viron tulisi kuitenkin tavoitella nykyään lähes olemattoman keskusteluyhteyden vahvistamista. Yhteyksiä tarvitaan, koska meidän pitää tuntea Venäjää.

Suomella on varsin selkeä käsitys omista eduistaan ja kannoistaan Venäjän suuntaan, joista pidetään kiinni. Se, miten ja missä yhteyksissä ulkopolitiikan harjoittajat tuovat näitä kantoja esiin, vaatiikin sitten diplomaattista taitoa – aina ei tarvitse toistaa itseään tai olla mahdollisimman terävä. Tässä tarkoitan nimenomaan virallista puhetta enkä julkista keskustelua laajemmin. Kriittinen julkinen keskustelu Venäjästä on tarpeen ja kuuluu demokratiaan. Suomessa harjoitettavan teeskentelyn vaarana on, että myös suomalaisilta itseltään hämärtyy naiviuden ja teeskentelyn välinen raja ja puheita hyvistä naapurisuhteista aletaan uskoa liian kirjaimellisesti. Täällä tuntuu edelleen suomettumisen ajan itsesensuurin varjo, vaikka viime vuosina Venäjä-keskustelu on muuttunut avoimemmaksi.

Virossa kriittistä puhetta Venäjästä sen sijaan riittää, mutta sielläkin tarvitaan enemmän asiantuntevaa ja kiihkotonta analyysia.

Dialogi Venäjän kanssa on kiistelty aihe EU:ssa laajemminkin. Monesti lisää dialogia peräänkuuluttavat ne, jotka haluaisivat tehdä myönnytyksiä Venäjälle, esimerkiksi pakotteiden purkamisen muodossa, ja ovat taipuvaisia uskomaan Kremlin valheisiin.

Dialogin lähtökohtana pitäisi olla selkeä käsitys siitä, että dialogi itsessään ei ole myönnytys eikä tarkoita sitä, että Venäjälle pitäisi tehdä myönnytyksiä, varsinkaan meille elintärkeissä asioissa.

Dialogi ei myöskään ole mikään ihmelääke, joka poistaisi Venäjän ja lännen välisten jännitteiden syyt tai muuttaisi Venäjän strategiaa, johon kuuluu pyrkimys heikentää länttä ja vahvistaa omaa etupiiriä. EU-maiden keskinäisistä kiistoista hyötyy tietenkin Venäjä, jolle Euroopan yhtenäisyyden hajottaminen on tärkeä tavoite.

Kristi Raik on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Suomen ja Viron "ulkopoliitiikan harjoittajat" ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltolan sanomiset ei juurikaan eroa Kristi Raikin teksteistä.

Menneisyydestäkin on joskus hyvä ottaa jotain oppia.

Viron ja Suomen satavuotisella itsenäisyyden oletuksilla on huomattavia eroja johon on helppo yhtyä .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ailahtelee. Jos asia pitää mitata tosissaan herra Trump vähät välittää jostain Virosta. Molemmin puolin Suomenlahtea on (liian?) paljon sinisiä silmiä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi Trump ei yksin päätä Yhdysvaltain ulkopolitiikasta. Ja käytännön teoissa Yhdysvaltain politiikka Venäjää kohtaan onkin koventunut verrattuna Obaman aikaan, mistä esimerkkinä mm. koventunut pakotepolitiikka ja Yhdysvaltain lisäsatsaukset Puolan ja Baltian puolustukseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaisten uskomukset Virosta ja virolaisista ovat pahasti vanhentuneita ja värittyneitä. Viro on kehittynyt nopeasti ja pyyhkii Suomen ohi monilla osaamisen alueilla. Talous ja palkatkin ovat nousseet kohinalla ja ihmisten elintaso sen myötä. Suomalaisten asenteet ne eivät vaan muutu, vaan ovat vielä sodanjälkeisissä poteroissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina, kun keskustelen virolaisten kanssa, he varsin selkeästi ja luontevasti tuovat esiin EU:n ja Naton merkityksen Viron hyvinvoinnin perustana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen ja Viron välillä on se että Suomen ulkopoliittisessa johdossa ei esiinny niin paljon asenteellista vainoharhaisuutta kuin Virossa. Suomessa ollaan realistisia ja pyritään rauhalliseen rinnakkaiseloon naapurin kanssa. On toki Suomessakin "ryssäfobikkoja" jonkin verran jotka pitävät isoa meteliä pelko takapuolessa kuten virolaiset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rauhanomainen rinnakkaiselo on YYA-ajan termi. Suomettumiseen sortuminen nykyisenä aikana on häpeällistä!

Nykyinen Venäjä on täysin arvaamaton. Putin puhuu yhtä ja tekee toista, joten mitään luottamusta ei voi rakentaa maiden välille. Venäjä käy tosiasiallista sotaa länsimaiden, siis myös EU:n kanssa. Varovainen pitää siksi olla, mutta ei pidä alistua. Kasakka nimittäin ottaa aina sen, mikä on huonosti kiinni.

Viron ei Natomaana tarvitse pelätä Venäjää, toisin kuin Suomen. Airiston Helmi tuskin on yksittäistapaus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen ja Viron ero on siinä, että Suomi ei hyväksynyt vuonna 1939 Neuvostoliiton vaatimuksia vaan Suomi toimi niinkuin historia kertoo.
Virolle tarjottiin samoja etuja Neuvostoliitosta mutta Viro päätti anoa Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta, että voisivat päästä osaksi Neuvostotasavaltojen liittoa! Suomi puolustatui ja Viro päätti liittyä osaksi Neuvostoliittoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Viro päätti anoa..."

Voi-voi tätä suomettunutta historiantulkintaa! Jokohan se on syöpynyt ihan geeneihin asti...? :(

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikään ei ole niin naivia kuin tämänkin NATOttajan lapsellinen usko yhdysvaltain "hyvyyteen".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhdysvallat on turvannut rauhan Euroopassa. Venäjä ei ole hyökännyt yhteenkään Nato-maahan, mutta venäjä on hyökännyt Nstoon kuulumattomiin maihin. Yhdysvallat on Suomen tärkein kumppani kahdenkeskisessä puolustusyhteistyössä ja Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani. Yhdysvallat on masilman talouden ja teknologian veturi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

USA ei ole miehittänyt itä-Euroopan maita niinkuin Venäjä teki sodan jälkeen. Siinä yksi merkittävä ero, toiseksi NATO tuonut vakautta Eurooppaan silloin , kun se perustettiin .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei Venäjä, vaan Neuvostoliitto miehitti Itä-Euroopan maat, kun USA Länsi-Eurooppa.

Mutta, miten rauha ja vakuutta se toi kertoo mm. Vietnamin sota (1965-73), jolloin napalmilla tuotiin demokratia. Ja silti turpiin saatu (kuten Koreassa vähän aiemmin) ja siihen myyti "ylivertaidesta sotilasmahdita" kaatui kaikkien muiden paitsi natokiimaisten silmissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

13:42
41 prosenttia pyöräilijöistä käyttää pyöräilykypärää, selvitti Oulun kaupunki – käyttö kasvanut erityisesti kahden viime vuoden aikana
13:37
Hongkongin mielenosoitusten pelätään kärjistyvän veriseksi yhteenotoksi – Poliisi pitää mielenosoittajia loukussa oppilaitoksessa
13:34
HS: Maajoukkueen alppihiihtovalmentajana toimineelle syytteet Ranuan kuolonkolarista
13:14
Poliisiammattikorkeakoulun opettaja syytteeseen seksuaalisista hyväksikäytöistä ja ahdistelusta – asianomistajia on seitsemän
13:11
Puolustusministeriö ei kertonut henkilöstöryhmille alueellistamisselvityksestä - työntekijät äimän käkenä
12:22
Neljä skenaariota, mitä Hongkongissa voi tapahtua seuraavaksi
11:44
"Lumihangella on yllättävän paljon elämää" – Hämähäkit, karvamadot ja lumikorennot seikkailevat lukijan kuvissa
38
MTK:n kysely: Kolme neljästä suomalaisesta pitää lihan kulutustaan sopivana – MT: Alle 30-vuotiaista lähes viidennes ei syö lihaa lainkaan
32
Andersson ehdotti: Valtio voisi yhden vuoden ajan maksaa lähes kokonaan kulut polttomoottoriautojen muuttamisesta biokaasulla käyviksi
25
Käteisen puute suomalaisissa pankeissa ihmetyttää kanadalaisia – viime vuonna he kirjoittivat yli 700 miljoonaa shekkiä
19
Postin työkiistaan ei saatu vieläkään ratkaisua, tukilakot laajenevat maanantaina – "On vaikea arvioida, kuinka pitkään vielä menee"
15
Oululaiset yläkoululaiset saunottivat asunnottomia ja auttoivat naapureita – "Sai nähdä, että ihmiset olivat todella kiitollisia siitä, mitä me teimme"
14
Kivikukko koottiin uudelleen salaiseen paikkaan – Kyseessä on harjoittelukasaus, jotta se osataan koota oikein lopulliselle paikalleen Rautatienkadulle
12
Marraskuinen harmaus jämähtää ensi viikolla Oulun ylle, vesisateet ja lämmin sää sulattavat lumia – "Harmaa viikko tulossa"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

257 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mietin alkoholin jättämistä, mitä tilalle?

Toi uutuutena krapulattomat maanantait, itsetunto palasi pikkuhiljaa lääkkeen avustuksella. Ei enään koskaan kauheaa mor... Lue lisää...
Tenu, terve

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.11.

Fingerpori

18.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image