Kolumnit

Lu­kio­kou­lu­tus­ta uudistetaan vauhdilla. Kannattaisiko ruotsin yo-koe ja kor­kea­kou­lu­jen virkamieskoe niputtaa samaan pakettiin?

Kolumnit 5.8.2019 8:00
Pekka Fredriksson

Suomen lukiokoulutuksessa käy nopea uudistamisen vauhti. Edellinen hallitus toteutti lainsäädännöllä lukiouudistuksen. Uudistus on johtanut pikaiseen työhön opetussuunnitelmien ja ylioppilaskirjoitusten päivittämiseksi.

Pekka Fredriksson.

Lukiolaki toi mukanaan korkeakouluyhteistyön velvoitteen sekä ylioppilaskirjoitusten painoarvon kasvattamisen. Jatkossa kokeen voi uusia rajattomasti.

Rinteen nykyhallitusohjelmassa luvataan nuorille maksuton opiskelumateriaali, valmistellaan mitoitusta lukioiden opiskeluhuoltoon ja opinto-ohjaukseen sekä halutaan palauttaa ruotsin kieli takaisin pakolliseksi yo-tutkintoon.

Kertomusta voisi vielä jatkaa pienemmillä nyansseilla. Riittävätkö resurssit? Mitä tällä saavutetaan? Pysymmekö mukana kyydissä?

Kun uudistuksia tehdään, on syytä olla vuorovaikutteinen koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Työryhmätasolla näin on ollutkin, mutta kenttä viestii osin innottomuutta ja väsymystä.

Yksittäisen lukio-opettajan avoin kirje opetusministerille kesäkuussa herätti suuren peukutusten määrän sosiaalisessa mediassa. Viestissä vaadittiin vauhdin hidastamista ja lehtoria takaisin kateederille. Uudistusten tahti on ollut monelle opettajalle liian nopea ja perustelematon.

Myös Lukiolaisten liitto on ollut huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta. Monet linjaukset, kuten yo-kokeiden rajaton uusiminen, panostaminen opinto-ohjaukseen ja maksuton oppimateriaali, ovat saaneet lukiolaisten edunvalvojan kannatuksen.

Sisällöllinen uudistaminen ei ole ollut yhtä suuressa huudossa. Opintojen määrää ja sisältöjä pidetään raskaina ja koulutyön rytmiä liian kiihkeänä. Monet stressaantuvat ja uupuvat. Lukio ei saisi olla pelkkä astinlauta korkeakouluopintoihin.

Koulutuksella on oma merkittävä tehtävänsä myös kasvattajana ja tulevaisuuden innoittajana. Lukioiässä pitää nauttia nuoruudesta ja harjoitella aikuisuutta.

Viime vuosina lukiokoulutukseen on tehty valtiovallan taholta mainittavia säästöjä. Tällä vuosikymmenellä opetuksen menoja on karsittu yli 120 miljoonaa euroa. Kun toisen asteen koulutuksen rahoitus pääosin kootaan kunnilta, on syntynyt tilanteita, joissa valtio ei rahoita koulutusta enää ollenkaan.

Maksuttoman materiaalin kustannukset ovat huimia. Esimerkiksi Oulun kaupungissa vuosittain hintalappu nousee yli kolmeen miljoonaan euroon.

Hallitus on luvannut korvata oppivelvollisuuden aiheuttamat kustannukset koulutuksen järjestäjille täysimääräisinä. Mikäli kompensaatio tapahtuu yleiskatteisia valtionosuuksia korottamalla, jää vastuu panostuksesta kuntapäättäjille. Huoli syntyy, jos materiaalikulut säästetään opetuksen määrästä.

Opinto-ohjaus ja tuen vahvistaminen ovat tulevaisuussatsauksia. Tutkimuksetkin tukevat sitä, että hyvällä ohjauksella sopivat opintopolut löytyvät mutkattomammin. Opintojen keskeytyminen ja mahdollinen kyydistä tipahtaminen ne vasta maksavatkin.

Uuden lain mukaan lukiokoulutuksen tarkoituksena on ”antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa”.

Tämän tavoitteen toteuttamiseen siis tähdätään. Korkeakoulut ovat laatineet kohuakin herättäneet pisteytystaulukkonsa, joiden perusteella opiskelijat valitaan yhä useammin ilman pääsykoetta.

Onko yo-tutkinnon painoarvon voimakas korottaminen sitten oikea toimenpide? Mielestäni ei, sillä paineet sekä opiskelusta että uravalinnasta kohdistuvat yhä nuorempiin. Panostaminen enenevissä määrin avoimiin- ja väyläopintoihin on parempi ratkaisu.

Lukuvuoden alusta alkaen Oulun lukiolaisilla on mahdollisuus sekä tutustumiskäynteihin että aineopintoihin alueemme korkeakouluissa. Lukiolaisten korkeakoulutarjottimella ovat mukana Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto ja DIAK-ammattikorkeakoulu.

Aina on yhteistyötä tehty, mutta nyt se on suunnitelmallista ja ohjattua. Pyrkimys on hoitaa lukio-opinnot ryhdillä, mutta nopeammin eteneville tarjonta luo mahdollisuuksia korkeakoulukursseihin ja uravalintaan hyvissä ajoin.

Uskomatonta lienee se, että korkeakouluyhteistyön painopiste on tällä hetkellä ruotsin opinnoissa. Oulun alueella on yli viisisataa yliopiston tutkinto-opiskelijaa, jotka ovat tulleet takaisin lukioon ruotsin kurssille selviytyäkseen virkamieskokeesta.

Kannattaisikohan niputtaa hyväksytty ruotsin yo-koe ja korkeakoulujen virkamieskoe samaan pakettiin?

Kun vauhti on kova, ei sitä kannata entisestään kiihdyttää. Uskon, että jälki on kelvollista, jos muutoksille annetaan riittävästi aikaa ja valmistelu on vuorovaikutteista.

Pekka Fredriksson on Oulun kaupungin lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Ennen ei ollut ongelmaa, vaikka oppikoulussa opetettiin kolmea tai neljääkin kieltä. Oppikouluun piti nimittäin pyrkiä, ja sinne pääsi vain pienempi osa kustakin ikäluokasta. Oppilaat olivat siten keskimäärin lahjakkaampia ja motivoituneempia.

Peruskoulu muutti tilanteen. Osalle oppilaista yhdenkin kielen opiskelu tuottaa nykyisin vaikeuksia. Sen voi aistia tämänkin ketjun kommenteista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jo on hulluus huipussaan. Onneksi kirjoitin ylioppilaaksi jo keväällä 1979. Tuosta pak-
koruotsista kirjoitin aivan ri -
maa hipoen approbaturin eli
" AA: n ". Pitkästä englannista
tuli aivan heittämällä laudatur
eli ällä. Muista mangna cum
laudet eli " ämmät. " Huom !
lyhyttä matikkaa en kirjoittanut
ja ihan hyvin olen elämässäni
pärjännyt. Pääsin ensimmäisel-
lä pyrkimisellä Oulun yliopis -
toon sisälle. Toisen tutkinnon
suoritin Helsingin yliopistossa.
Turhaa melskaamista tuon
pitkän matikan " tärkeydestä. "
Pakkoruotsin kanssa ihan sa -
ma juttu. 1 + 1 on 2 ja minä olen jag. Muuta noista
turhanpäiväisistä hömppäaineis
ta ei ihminen tarvi. Vai alat -
ko tarkistaa kaupankassalla
kassakuittia derivoimalla, integ-
roimalla tai käyttämällä toi -
sen asteen yhtälöä ?
Heko heko sanon minä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uskoisko tuon...?

Kaksi tutkintoa suorittanut kyllä arvostaa opintoja laajalta alueelta, erityisesti kieliä.

Siispä en todellakaan usko.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

YLE:n juuri teettämässä tutkimuksessa ruotsin kieltä pidettiin pääosin hyödyllisenä muualla, paitsi Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Hyödyttömimpinä ruotsin kielen taitoa pitivät eläkeläiset, duunarit ja työttömät, puolueista perussuomalaiset sekä osa kepusta, SDP:stä ja kristillisdemokraateista.

Mitä korkeampi koulutustaso, niin sitä myönteisemmin ruotsin kielen osaamiseen suhtauduttiin. Hyvin odotettu tulos siis.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsin voi jättää harrastusaineeksi, jolla ei ole muuta statusta kenellekään. Pakollisuus kuuluu ainoastaan tärkeille aineille, joista on kansainvälistä käytännön hyötyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

miksi yleensäkin tietyn aineen opiskelun pitää olla pakollista , miksei opiskelija voi itse päättää millä tiedoilla haluaa täyttää oppivelvollisuutensa , kielet vapaavalintaisiksi , ei pakkoruotsia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan se käsittämätöntä miten suomalaiset tuntevat edelleen alamaisuutta ruotsalasia kohtaan ja pakottaa kansalaiset opettelemaan maailman mittakaavassa minimaalista mikeokieltä. Ko kielestä ei ole mitään hyötyä kun tavaraa ja asiaa myydään mailmalla. Jopa ruotsalaiset puhuvat muuta kieltä kuin ruotsinkieltä.
Lisäksi ruotsinkieliset "kuse...aa" suomalaisia päättämällä, että osalla ruotsinkilisistä alueista ei edes opeteta suomen kieltä. Lisäksi ko maakuntaan ei saa tulla Suomen puolustusvoimien laitteita eikä joukkoja, mutta maakuntaa on puolustettava. Maakunta on myös antanut maapalstoja Suomen pääviholliselle, jotta he voi harrastaa tiedustelua ja maakunnan miehittämistä ihan rauhassa. Milloin Suomeen saadaan maanjohto joka laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ruotsin kieltä harrastavien osalta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä virkamiesruotsi meni kohtuudella läpi. Tämän jälkeen en ole sanaakaan ruotsia puhunut joten täysin turha aine kyseessä omalla kohdalla. Saksasta olisi ollut iso apu. Ehkä joskus vielä tuosta ruotsin pakollisuudesta luovutaan kokonaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsin kieli pois kokonaan peruskoulusta ja lukiosta. Virkamiesruotsin kokeella yliopistossa ei ole mitään käyttöä käytännön elämässä, se on puhtaasti nuorten ihmisten kiusaamista. Ruotsin kielisissä kunnissa on omat kieltä hallitsevat virkamiehet kunnan virastossa, omat opettajat, lääkärit, sairaanhoitajat, poliisit yms. virkamiehet joiden kanssa ihmiset asioivat. Heitä varten on omat koulut kaikissa ruotsin kielissä kunnissa, oma yliopisto Turussa, omat linjat AMKK:ssa, oma linja poliisikoulussa, oma varusmiesyksikkö jne. Täysin järjetöntä vaatia suomenkielisistä perheistä tulevia lapsia opettelemaan ruotsia kun ei se heitä kiinnosta eivätkä he sitä tarvitse. Jos tarvitsevat niin sitten opettelevat. Itse olen opiskellut ruotsia peruskoulun ja lukion. Minulle kielet olivat helppoja ja sain siitä hyvän arvosanan, mutta englannin kirjoitin (l). Sitten suoritin yliopistossa virkamiesruotsin mutta en ole töissä tarvinnut ruotsia ever never.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Virkamiesruotsi ei ollut todellakaan hankala. Siitä selviytyy ylä-asteen ruotsintaidoilla. Ongelma on se, että taitoa ei pidetä yllä lukion jälkeen, varsinkaan nyt kun ruotsi ei ole pakollista. Kun se hetki sitten koettaa korkeakouluopintojen loppupuolella iskee hätä käteen. Kirjoitin aikanaan ruotsin pakollisena, mielestäni sen palauttaminen pakolliseksi on ainoastaan hyvä asia. Lukiossa ollaan nuoria, eikä nuorten tulekaan selviytyä virkamiesruotsista niillä elämäntaidoilla. Virkamiesruotsinkokeessa on tai ainakin oli haastattelu aikuisten kesken ja itseään tulee osata ilmaista ymmärrettävästi. Osa ei osaa ilmaista itseään edes suomeksi lukiosta valmistuessaan.

Hankalia aineita pitää osata muitakin, esimerkiksi tekniikan alalla luetaan yhtenä kurssina koko lukion kemian opintosisältö. Siinä saattaa tulla kiire jos ei mennyt oikein näpäkästi se lukionkaan materiaali. Uusinnoissa porukkaa istui totuttuun malliin vetelemässä kemiaa tai sen jatkokurssia. Hyvä vain, jos lukiossa oppii sen että opiskelu on työtä. Itse en oppinut.

Kiitos Pekka Laanilan vuosista ja mukava nähdä, että pätevä rehtori huomattiin myös jatkovalinnoissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä siitä yliopiston virkamiesruotsista pääsee helposti läpi. Se vaan pitää suorittaa heti ensimmäisenä opiskeluvuotena ettei lukion aikaiset olemattomat ruotsin tiedot ja taidot häviä. Jos jättää yliopistovuosien loppuun, ongelmia tiedossa. Kielenhän voi huoletta unohtaa kunhan virkamiesruotsin kurssi on suoritettu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Virkamiesruotsissa on kyse oman alan erityistermistön hallinnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekunnan virkamiesruotsissa opiskellaan kyseisen alan ammattitermistöä ja opetellaan toimimaan ruotsin kielellä oikeudellista osaamista edellyttävissä tilanteissa. Virkamiesruotsi on edelleen jätettävä tiedekunnassa opetettavaksi. Lukiossa ei tarvittavaa taitoa voi omaksua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi perusteltua, että yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettava virkamiesruotsi hyväksyttäisiin myös kirjoitussuoritukseksi. Näin lukio-opiskelijat voisivat keskittyä korkeakouluvalinnoissa tärkeisiin aineisiin. Täytyy myös huomioida synergiaetu, joka näin saataisiin. Toisen asteen ja korkekoulun välisen aidan madaltaminen on paitsi järkevää niin myös kustannustehokasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö olisi syytä esimerkiksi oppimateriaalin tuki selkeästi porrastaa: 30 prosentin tuki kaikkeen materiaaliin sekä kierrätys kunniaan, tälläkin hetkellä suurin osa opiskelijoista kierrättää, tosin sähköisten oppikirjojen käyttäjät eivät sitä voi harrastaa. Mitä tulee ruotsin opiskeluun ja virkamiesruotsiin, ei pakko missään muodossa ole järkevää - perustuslakiin muutos ainoa järkevä ratkaisu ottaen huomioon kansalaisten mielipiteet. Uskoisin, että rahan säästöä ja mielihyvää näillä ratkaisuilla tulisi sekä valtiolle, kunnille että yksittäisille opiskelijoille eikä hallituskaan menettäisi täysin kasvojaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

209 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image