Kolumnit

Kuluttajilta salataan pakkausten ja tuotteiden todellinen rakenne muo­vi­vas­tai­suu­den takia

Johanna Kohvakka (vas.) ja Liisa Lehtinen
Kolumnit 11.1.2020 12:00
Liisa Lehtinen, Johanna Kohvakka

Kuvat muoviroskiin kuolleista merieläimistä ja linnuista sekä uutiset vesistöistämme ja jopa pullovesistämme löytyvistä mikromuoveista herättävät syystäkin huolta. Muovisaasteen aiheuttamat ilmiöt ovat saaneet aikaan ennennäkemättömän muovien vastaisen liikehdinnän. Muovit halutaankin nyt kieltää kokonaan ja korvata muilla materiaaleilla.

Tämä ei kuitenkaan ole ympäristön kannalta toivottava kehityssuunta, sillä muoveilla on paljon hyviä ominaisuuksia. Siksi koimme tarvetta tarjota ihmisille tietoa muoveista, niiden taustoista ja ympäristövaikutuksista. Syntyi kirjamme ”Hyvä, paha muovi”.

Julkisessa keskustelussa muovi on synonyymi kertakäyttöpakkauksille, joiden symboliksi on noussut muovikassi. Muovien merkitys yhteiskunnassamme on kuitenkin paljon laajempi kuin tavallisesti tullaan ajatelleeksi. Muovit ovat mahdollistaneet nykyisen elintasomme. Koska muovit ovat kestäviä, kevyitä, edullisia ja helposti muovattavissa olevia materiaaleja, ovat ne lyhyen, vain ihmisiän pituisen historiansa aikana korvanneet muita materiaaleja lähes kaikkialla.

Euroopassa noin 40 prosenttia muoveista käytetään pakkauksiin, mutta merkittävä osa myös rakentamisessa (20%) ja liikenteessä (9%). Lentokone- tai autoteollisuuden muoviosat vähentävät merkittävästi polttoaineen kulutusta ja siten myös hiilidioksidipäästöjä. Kodin- ja pienelektroniikka (6%) on kehittynyt nykyiselleen muovien kehityksen myötä. Myös maatalous käyttää tänä päivänä (4%) muoveja ja muovit ovat muuttaneet paljon maatalouden työmenetelmiäkin. Muita muovien käyttökohteita on kodintarvikkeet ja terveysteknologia.

Ruokahävikin ehkäisyssä muovisilla pakkauksilla on merkittävä rooli. Pakkaukset ovat nyky-yhteiskunnassa pakollisia, jotta tuotteet saadaan turvallisesti ja tehokkaasti tuottajalta kuluttajalle. Muovipakkaukset lisäävät merkittävästi elintarvikkeiden säilyvyyttä. Pakkauksilla on ilmastonmuutoksen kannalta valtava merkitys, sillä ruoantuotanto vastaa kolmannesta ihmiskunnan kulutuksen ympäristökuormituksesta. Muoviset elintarvikepakkaukset ovat kevyitä, helposti muovattavia ja antavat monipuolisesti suojaa sekä pakatulle tuotteelle että sen ympäristölle.

Muovivastaisuus on synnyttänyt yrityksille mahdollisuuksia kehittää ja markkinoida uusia ”muovittomia” ja ”muovia korvaavia” pakkausmateriaaleja. Valitettavasti markkinoinnissa on usein tietoisesti haluttu harhauttaa kuluttajia venyttämällä muovi-termin määrittelyä. Harhauttavalla markkinoinnilla valmistajat ovat halunneet tietoisesti peittää, että pakkaus sisältää muovia.

Muovivastaisuus on saanut aikaan sen, että pakkausten ja tuotteiden todellinen rakenne salataan kuluttajilta. Salailuun perustuva kehitys on kestämätöntä.

Fossiilipohjaiset muovit on määritetty keskusteluissa ilmasto-ongelmaksi ja ratkaisuksi haetaan erilaisia biopohjaisia muoveja tai muita biopohjaisia materiaaleja. Todellisuudessa muovien valmistukseen käytetään vain 4 prosenttia koko öljyntuotannon kapasiteetista ja itse pakkauksiin käytettävän muovin osuus on vain 1,7 prosenttia.

Lisäksi keveytensä vuoksi muovi on materiaalitehokas. Jos kaikki muovituotteet haluttaisiin korvata muilla materiaaleilla, kasvaisi tuotteiden hiilijalanjälki noin nelinkertaiseksi. Hiilijalanjäljen sijaan pitäisi tarkastella kokonaisympäristökuormitusta, mikä sekin on muovin kohdalla pienempi kuin esimerkiksi paperin tai kartongin.

Maailmassa oli vuoteen 2015 mennessä valmistettu muovia 8,3 miljardia tonnia ja jopa puolet siitä viimeisen 13 vuoden aikana. Valtaosa muoveista on hyötykäytön puutteessa joutunut kaatopaikoille tai luontoon. Jos tuotanto jatkuu nykyisellään eikä jätehuoltoa ja kierrätettävyyttä kehitetä, kaatopaikoilla tai luonnossa arvioidaan olevan 12 miljardia tonnia muovijätettä vuoteen 2050 mennessä.

Kierrätysvaatimukset vievät kiertotalouteen, jossa muovit kiertävät uusiin tuotteisiin ja uusien luonnonvarojen käyttö minimoidaan. Kiertotalous vaatii toteutuakseen kokonaan uutta ajattelutapaa myös tuotteen suunnitteluvaiheessa. Jotta roskaus loppuisi, tarvitaan ensisijaisesti valistusta ja jätehuollon kehittämistä. Edelleen jopa meiltä suomalaisilta kuluttajilta lipsahtaa kierrätysmuovipakkausten joukkoon puolet sinne kuulumatonta roskaa.

Pullopanttijärjestelmä Suomessa on malliesimerkki siitä, kuinka materiaali saadaan takaisin kiertoon. Jopa yli 90 prosenttia kierrätyksen piirissä olevista pulloista palautuu takaisin pienen pantin ansiosta. Samaa ajattelumallia voitaisiin suhteellisen helposti soveltaa muihinkin pakkauksiin. Raha motivoi ihmistä, joten panttijärjestelmän laajentaminen olisi hyvä ratkaisu niin luonnon roskaantumiselle kuin materiaalin kiertoon saamisellekin.

Liisa Lehtinen materiaalitekniikan yliopettaja Turun ammattikorkeakoulussa, Johanna Kohvakka on tietokirjailija ja kestävän kehityksen asiantuntija.

MAINOS

Kommentoi

Entä me kuluttajat, jotka haluamme ostaa punaisen lihamme siirtomaagutterperkkaan pakattuna? Onko laatusertifikaatti jo työn alla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

28.1.
Kiinalainen matkailija on tuotu eristykseen Lapin keskussairaalaan koronavirusepäilyn vuoksi – potilas oli tullut Wuhanista
28.1.
Oulun ammattikorkeakoulussa ultralujasta teräksestä rakennetulla autolla pyritään parantamaan autojen energiatehokkuutta – "Tavoitteena oli suunnitella mahdollisimman luja ja kevyt auton runkorakenne"
28.1.
Karibianmerellä voimakas maanjäristys, useille maille annettiin tsunamivaroitus – Vedenalainen järistys oli voimakkuudeltaan 7,7 richteriä
28.1.
Lin­ja-au­to suistui ojaan Enon­te­kiöl­lä
28.1.
Oulun keskustan Snellmaninpuistolle laadittiin rakennussuunnitelma – puistoon suunnitellaan oleskelumahdollisuuksia ja taidepolkua
28.1.
Trump: Palestiinalle itsenäinen valtio, Israelin miehittämät siirtokunnat tunnustetaan, Jerusalem säilyy "jakamattomasti" Israelilla, Palestiinalle pääkaupunki Itä-Jerusalemiin
28.1.
Hiihtosuunnistuksen kuusinkertainen nuorten maailmanmestari Liisa Nenonen muutti Ouluun opiskelemaan: "Lunta on pitänyt etsiä" Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen, lumisten teiden ja sohjoisten teiden vuoksi.
Ajokeli on huono Lapin länsiosassa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio ja Kemijärvi pöllyävän lumen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi aamusta alkaen maan etelä- ja keskiosassa lukuunottamatta Ahvenanmaan maakuntaa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Iitaz

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hinnoittelevatko selluköpit itsensä työttömäksi?

Ei mitään rajaa taas suomalaisen työntekijän haukkumisella. Ylen telkemän tutkimuksen , Yle uutiset Politiikka 28.2.201... Lue lisää...
taas aivan bullshitt...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

29.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image