Kolumnit

Kolumni: Albania oli toisenlaisten sankarien, köyhä ja eristäytynyt maa

Kolumnit 22.7.2019 8:00
Heino Nyyssönen

Kun oululainen Juliet Jonesin Sydän julkaisi albuminsa Albania vuonna 1987, maasta ei tiedetty juuri mitään. Kun nyt vierailee nousussa olevan matkailumaan hiekoilla, on vaikea edes kuvitella laulun ”toisenlaisten sankarien maata”, joka oli maailman kolmanneksi köyhin ja vähintäänkin yhtä eristäytynyt kuin Pohjois-Korea.

Albaniaa hallitsi Enver Hoxha 41 vuotta aina 1985 tapahtuneeseen kuolemaansa. Myös albanianalaisille Hoxha on jäänyt siinä määrin tuntemattomaksi, että tiranalaisen televisiotoimittaja Blendi Fevziun kirjoittama elämäkerta rautanyrkistä aiheutti kohun.

Nyttemmin myös englanniksi ilmestynyt teos piirtää viileän mutta rujon kuvan täydellisestä oikeusvaltion puutteesta. Siinä missä stalinismi päättyi Stalinin kuolemaan tai vuoteen 1956, Albaniassa se politologi Robert Elsien mukaan kesti aina vuoteen 1990.

Hoxha kuuluu aikalaisittain Eurooppaa sekä pisimpään hallinneisiin että salamyhkäisimpiin diktaattoreihin. Elossa olevista ei-monarkeista on ainoana yli 40 vuotta hallinnut Kamerunin Paul Biya. Viime vuosien ennätys on Fidel Castron 52 vuotta.

Kansainvälisessä politiikassa Hoxha tunnetaan siitä, että hän rikkoi välinsä sekä Jugoslaviaan että Neuvostoliittoon. Kesästä 1978 Kiinakaan ei enää sopinut malliksi.

Albanian sulkeutuneisuus ei enää yllätä kirjassa. Enver Hoxha asui vuodesta 1944 Tiranan suljetussa hallintokorttelissa Bblokissa ja kävi ulkomailla viimeksi 1960. Lännessä hän vieraili viimeksi vuonna 1946. Hoxha tunsi kuitenkin sympatiaa Ranskaan, jossa hän oli 1930-luvulla opiskellut puutarhanhoitoa. Ranskan kielen taito ja vuodet opettajana Albaniassa veivät uraa eteenpäin.

Kommunistipuolueen johtoon Hoxha valittiin kompromissiehdokkaana 1941. Sota ja saksalaisten vastustaminen auttoivat valtaannousussa. Kiinnostava anekdootti on Stalinin kysymys muslimitaustaisen Hoxhan sianlihan syönnistä. Kun Hoxha oli antanut myöntävän vastauksen, Stalin arvioi vanhan muslimidoktriinin olevan aikansa eläneen.

Pienelle maalle suhde Jugoslaviaan oli vihan ja rakkauden ilmentymä. Hoxha nousi valtaan jugoslaavien tuella ja auttoi partisaaneja. Toisaalta Hoxha kadehti Titon kansainvälistä menestystä ja pelkäsi Jugoslavian valtapyrkimyksiä. Epäluuloa lisäsivät ajatukset jakaa Albania Jugoslavian ja Kreikan kesken. Fevziu arvioi, että ilman Stalinin ja Titon välirikkoa Albaniasta olisi hyvinkin voinut tulla Jugoslavian osatasavalta.

Jo Pariisin rauhankokouksessa 1920 oli suunniteltu koko Albanian pilkkomista. Kun rajat piirrettiin Lontoossa 1913, yli puolet albaaneista jäi rajojen taakse muun muassa nykyiseen Kosovoon.

Nyky-Albaniassa onkin silmiinpistävää Kosovon lippujen määrä. Juuri nimensä Pohjois-Makedoniaksi muuttanut valtio on sekin vain osa Makedoniaa, jota riittää myös Kreikassa ja Bulgariassa.

Stalinin ja Titon välirikko liittyy paitsi keskinäiseen taisteluun arvovallasta myös ajatukseen Balkanin federaatiosta. Vasemmistossa oli jo 1800-luvulla kehitelty ideaa sosialistisesta liittotasavallasta.

Kommunisteista Tito ja Bulgarian Dimitrov ajoivat federaatiota. Jugoslavian, Albanian ja Bulgarian lisäksi siihen olisivat kuuluneet myös Kreikka ja Romania. Stalinia ei miellyttänyt vahva liittovaltio kuten eivät Titon toimet Istrialla tai tuki Kreikan kommunisteille.

Albanian välirikko Neuvostoliiton kanssa koskikin pitkälti Jugoslaviaa. Kun jälkimmäisten suhteet lämpenivät 1950-luvulla, albaanit eivät hyväksyneet, että Stalin olisi ollut väärässä tuomitessaan Titon 1948.

Moskovassa 1960 tilanne meni niin kireäksi, että Hoxha pelkäsi joutuvansa myrkytetyksi. Viimeinen ulkomaanmatka päättyi kieltäytymiseen lentämisestä Neuvostoliiton ilmatilassa ja paluuseen junalla.

Hoxha käytti Kiinaa pelikorttina Neuvostoliittoa vastaan: kahden miljoonan apuna on miljardi kiinalaista. Huolena oli, että Brezhnevin ”rajoitetun suvereenisuuden” doktriini saattaisi koskea myös Albaniaa. Samalla Hoxha tuli puolustaneeksi Tshekkoslovakian sosialismin mallia. Muodollisesti Albania erosi Varsovan liitosta juuri syyskuussa 1968.

Kirjassa on dokumentoituja yksityiskohtia, kuinka vainoharhainen Hoxha ei kaihtanut teloituttaa työtovereitaan ja jopa sisarensa miehen. Kilpailijoiden puhdistukset ja teloitukset jatkuivat 1980-luvulle.

Diktaattorin viimeiset vuodet kuuluivat yhä suuremmassa yksinäisyydessä. Hoxha pelkäsi lääkäreitään, sillä olivathan he mahdollisesti myrkyttäneet Stalininkin. Kuuluisiin bunkkereihin kirja ei anna muuta vastausta kuin, että ne ajoittuvat Kiina-suhteiden aikakauteen. Bunkkereita oli 750 000 ja rannoistakin melkein kaksi kolmannesta sotilasaluetta. Läheltä nähtyinä bunkkerit muistuttavat suomalaisia poteroita. On kuin kaivonrenkaiden päälle olisi nostettu betonisieni, jossa on ampuma-aukko – turistinähtävyys sekin.

Heino Nyyssönen on yliopistonlehtori Turun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Kirjailija Maarit Verronen kiersi Albaniaa 1995 ja kirjoitti Matka Albaniaan -kirjan, se on kiinnostava myös, siivu Euroopan historiaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:34
Piikkimattokaan ei pysäyttänyt poliisia pakenevaa rattijuoppoa, pakomatka loppui vasta ojassa – Varkaudet ja rattijuopot työllistivät poliisia viikonloppuna Rovaniemellä
11:22
Palestiinalaiset asemiehet pyrkivät Gazan rajan yli – Israelin armeija avasi tulen
11:04
Poliisi löysi Torniosta varastetun pakettiauton – varas jäi kiinni Kemissä ajettuaan autoa päihteiden vaikutuksen alaisena
10:59
Vanhat kuvat: Kuoroesityksiä ja rock-keikkoja – Oulussa on vuosikymmenten varrella nautittu erilaisista konserteista
9:04
Ylitorniolla tahallaan sytytetty omakotitalo syttyi uudestaan tuleen – paloa ei epäillä tahalliseksi
9:00
Essee: Kaipaan käytöspoliisia, kun en itse uskalla puuttua etuiluun, tönimiseen ja töksäyttelyyn Tilaajille
8:39
Yli 60 kuoli hääjuhlissa tapahtuneessa itsemurhapommituksessa Afganistanissa
66
Mielikuvat, populismi ja politiikan ääripäät puhuttivat keskustalaisessa kesäillassa – Sipilä: "Maailmankirjat ovat eri asennossa kuin neljä vuotta sitten"
43
Pääministeri Rinne uskoo, että sivu suun menneet johtopaikat edesauttavat Jutta Urpilaisen pääsyä komissaariksi
28
Puheenaihe: Tarvitaanko Suomeen kaivosvero?
20
Törkeästä veropetoksesta epäilty mies pakeni nuuskalastin kanssa, oli ajaa tullimiesten päälle Tervolassa – poliisi tutkii asiaa murhan yrityksenä
17
Vuodetut asiakirjat luovat karun kuvan sopimuksettoman brexitin vaikutuksista – Britanniaa saattaa uhata pula polttoaineesta, ruuasta ja lääkkeistä
15
Sammaltien muuttaminen yleiskaavassa työpaikka-alueeksi huolettaa asukkaita – "Uusia rakennuslupia voi nykytilanteessa saada, mutta hakijaa informoidaan yleiskaavasta, ympäröivästä alueesta ja siihen liittyvistä riskeistä"
9
Reissusa: Loma Kilpisjärvellä sisälsi paljon ulkoilua hyvin merkityillä poluilla hyvässä säässä ja upeissa maisemissa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa etelätuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hoitajien palkkoja pitää leikata

Tuollaisia juttuja tulee, kun tietyt ihmisrymät ei käytä kondomia Lue lisää...
Skeptikko

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image