Kolumnit

Historia on tappavien tautien historiaa

_
Kolumnit 24.2.2006 0:00
Paasilinna Arto
Nyt puhutaan päivittäin uudesta vaarallisesta lintuinfluenssasta, joka on levinnyt Aasiasta Eurooppaan ja lähestyy koko ajan myös pohjoista ja on pian tulossa myös meidän rakkaaseen Suomeemme. En ryhdy tässä veikkailemaan, milloin se tulee ja miten tappavana, minulla ei ole siihen pätevyyttä. Sen sijaan on mielenkiintoista kertoa aikaisemmista epidemioista, joiden kanssa ihmiskunta ja myös Suomi on saanut taistella.

Toisin kuin luullaan, ihmiskunnan suurimpia vitsauksia eivät ole olleet sodat, vaan kulkutaudit ovat vuosisatojen aikoina surmanneet ihmisiä miljoonittain. Maailmansotien kuolleisuusluvut ovat lähihistoriassa ruttoakin hirveämmät, mutta muutama sata vuotta sitten taudit tappoivat enemmän kuin sodissa kaatui. Sotilaatkin yleensä kuolivat tauteihin, joissa menehtyi enemmän sotaväkeä kuin taisteluissa.


Maailmanhistorian kuuluisin ruttoepidemia on ollut Musta surma, joka riehui 1300-luvulla. Mustasta surmasta on jälkimaailmalle säilynyt erinomainen kirjallinen kuvaus, jota en malta tässä olla lainaamatta. Boccaccio kirjoitti rutosta vuonna 1348 Firenzessä. Tuo kaunis, taiteilijoistaan kuuluisa kaupunki voihki ruton kynsissä niin että siitä kertovaa kuvauskin on aivan hirveä. Näin siis Boccaccio:

"Kevään 1348 alkaessa rutto oli saanut kaupungissamme lujan jalansijan ja levitti kauhujaan kaikkialle. Se ei esiintynyt täällä samanlaisena kuin itämailla, missä verenvuoto nenästä oli varma kuoleman merkki. Mutta sairauden alkaessa saivat niin miehet kuin naiset nivusiinsa ja kainalokuoppiin paiseita - jotkut ison omenan tai munan kokoisia, jotkut pienempiä - joita kansa nimitti ruttopaiseiksi. Ennen pitkää nämä paiseet levisivät sairaan koko ruumiiseen. Jonkin ajan kuluttua taudin luonne muuttui. Se ilmeni tällöin siten, että käsivarsiin ja reisiin ilmaantui mustia tai sinertäviä läiskiä, jotka levisivät muuallekin ruumiiseen, toisilla isoina ja harvoina, toisilla pieninä ja lukuisina. Mutta kuten edellä mainitut paiseet olivat olleet varmana väistämättömän kuoleman merkkinä, niin samoin oli näiden läiskienkin laita. Ei ollut lääkäriä, joka olisi pystynyt parantamaan ne, ei lääkettä jolla olisi ollut vaikutusta."

Hyvin harvat sairastuneista toipuivat. Rutto oli erityisen herkkä tarttumaan sairaista terveisiin, riitti pelkkä kosketus, ja jos ruttoon kuolleiden vaatteisiin koskettiin, niistäkin tauti tarttui. Boccaccio kertoo, että kun joidenkin köyhien ruttovainajien vaaterääsyjä heiteltiin yleiselle tielle ja kun siat tulivat ja repivät niitä, niin myös nuo eläinparat kuolivat tunnin kuluessa tautiin kieriskeltyään ensin kuin myrkkyä syöneinä. Ne lyyhistyivät hengettöminä löytämilleen vaateriekaleille.

Viime vuonna ilmestyi filosofian tohtori Mika Kallioisen ansiokas kirja Rutto ja rukous, jossa Kallioinen kertoo tartuntataudeista esiteollisen ajan Suomessa. Jos Musta surma olikin hirveä pandemia, se ei suinkaan ollut ainoa vitsaus vuosisatojen kuluessa. Jo yksistään erilaisten tappavien tautien luettelo on karmaiseva.

Kallioisen teoksessa kerrotaan kupasta, joka on aikojen kuluessa ollut varsinainen kansantauti. Englanninhiki on nimensä mukaisesti hien nostattava ruttotauti. Malaria, influenssa, punatauti ja lavantauti ovat historian aikana tappaneet ihmisiä niin Euroopassa kuin Suomessakin. Pilkkukuume, hinkuyskä, tuhka- ja tulirokko ovat kaataneet väkeä kautta aikojen. Lopuksi vielä tuberkuloosi tappoi ihmisiä Suomessakin aina 1950-luvulle saakka.

Tässä on murheellisena todettava, että oma isänikin kuoli keuhkotautiin ja vieläpä aivan 1950-luvulla, jolloin jo oli keksitty tautiin parantava lääke, penisilliini. Se ei kuitenkaan enää ehtinyt isää pelastaa, sillä lääkkeen käyttö yleistyi vasta noina aikoina.

Ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeenkin koko Euroopassa riehui ruttopandemia, jolle annettiin nimeksi Espanjantauti. Se oli erityisen paha tappaja myös Suomessa. Taas on syytä kertoa, että isoäitini menehtyi tähän tautiin, joka esiintyi erityisen pahana nimenomaan Suomen pohjoisosissa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kerrotaan, että Inarin pitäjässä Espanjantauti tappoi erään syrjäkylän kaikki asukkaat. Heillä ei ollut minkäänlaista immuniteettia, kun asuivat kaukana maailman suurista keskuksista, ja kun tauti löysi tiensä kylään, kaikki asukkaat menehtyivät.

Nykyiset pandemiat tuhoavat väestöä nimenomaan Afrikassa. Siellä miljoonat ihmiset ovat saaneet hiv-tartunnan ja miljoonia on jo aidsiin kuollut. Kävin vuosi sitten Etelä-Afrikassa tekemässä Suomalainen kärsäkirja -romaanin esitöitä - vierailin Port Elizabethin pohjoispuolella Addon puistossa norsuja katselemassa. Pikku safarit olivat tietysti mielenkiintoisia, mutta eteläisessä Afrikassa oli kauniin luonnon ja villieläinten lisäksi kova ja ankara aids-tilanne. Hautajaiset olivat arkipäivää. Suurten kaupunkien kalmistoissa oli meneillään yleensä useita hautajaisia yhtä aikaa, ihmiset hyvästelivät aidsiin kuolleita lähimmäisiään ja odottivat vain omaa vuoroaan.

Orpolapsia näkyi kaikkialla. Inhimillinen kurjuus leimasi mustaa väestöä, jonka vapaudet Nelson Mandela viisaalla politiikallaan sai aikaan. Nyt tätä vapautta varjostavat pandemian julmat pilvet.

Koko maailma toivoo, että aidsiin löydettäisiin tehoavaa lääke. Samaa pitää toivoa lintuinfluenssan parantamiseksi. Ainakaan toistaiseksi se ei näytä tarttuvan linnuista ihmisiin, mutta jos se siihen pystyy muuntumaan, saattaa maailmassa kuolla kymmeniä miljoonia ihmisiä ihan kuin muinoisina ruttoaikoina.

Kirjoittaja on espoolainen kirjailija.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

23:50
Lukijat kuvasivat torstai-illan upeaa auringonlaskua ja raekuuroa enteilleitä muhkeita pilviä
23:12
Kelohirsinen mökki tuhoutui tulipalossa Inarissa, ei tietoa henkilövahingoista
22:30
Riita pelin säännöistä tuli kalliiksi: Mies huitaisi toista biljardikepillä, oikeus määräsi maksamaan yli 10 000 euroa korvauksia
22:06
Tuukka Kivioja on OLS:n 22-vuotias ykköstykki, jonka harteilla painaa iso vastuu – "Haluan olla joukkueen paras pistemies ja tärkein pelaaja" Tilaajille
22:04
Satavuotiasta steinerpedagogiikkaa juhlittiin Oulussa – "Meillä menee oikein mukavasti, ja koulussa on tekemisen tunnelma"
21:43
Oamkiin haki syksyn yhteishaussa 1601 ensisijaista hakijaa – sosionomikoulutukseen eniten hakijoita
20:50
Puuhun sidottu ja ammuttu koira kuohutti Enontekiöllä – eläimen lopettanut omistaja ilmoittautui poliisille: "Eläinrääkkäyspuheet voi lopettaa" Tilaajille
92
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
76
Rehnin madonluvut poikivat heti rajun ehdotuksen keskustan riveistä: Massiivinen 50 miljardin euron velkaelvytyspaketti – Kärnä valmis harkitsemaan valtion omaisuuden myyntejä uudestaan
69
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
54
Siltatyömaa hidastaa liikennettä Pohjantiellä lähes kahden vuoden ajan – järjestelyn ensimmäisinä päivinä odotettavissa ruuhkaa
53
Akavan esitys: Osan työttömyyskorvauksesta saisi vasta päästyään töihin – "Työn hakemisen ja vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin nykyisin"
53
Psykologit: Sipilän hallituksen hidasautolait pitäisi perua kokonaan – perusteluina nuorten kuljettajien aivojen kehittymättömyys
46
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on paikoin huono Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa, Pohjois-Lapissa sekä Koillismaalla tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Juttutupa täynnä hankalia ihmisiä

Kaikki jotka ei ole samaa mieltä on joidenkin mielestä hankalia? Lue lisää...
Kritiikkiä tarvitaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image