Kolumnit

Historia on tappavien tautien historiaa

_
Kolumnit 24.2.2006 0:00
Paasilinna Arto
Nyt puhutaan päivittäin uudesta vaarallisesta lintuinfluenssasta, joka on levinnyt Aasiasta Eurooppaan ja lähestyy koko ajan myös pohjoista ja on pian tulossa myös meidän rakkaaseen Suomeemme. En ryhdy tässä veikkailemaan, milloin se tulee ja miten tappavana, minulla ei ole siihen pätevyyttä. Sen sijaan on mielenkiintoista kertoa aikaisemmista epidemioista, joiden kanssa ihmiskunta ja myös Suomi on saanut taistella.

Toisin kuin luullaan, ihmiskunnan suurimpia vitsauksia eivät ole olleet sodat, vaan kulkutaudit ovat vuosisatojen aikoina surmanneet ihmisiä miljoonittain. Maailmansotien kuolleisuusluvut ovat lähihistoriassa ruttoakin hirveämmät, mutta muutama sata vuotta sitten taudit tappoivat enemmän kuin sodissa kaatui. Sotilaatkin yleensä kuolivat tauteihin, joissa menehtyi enemmän sotaväkeä kuin taisteluissa.


Maailmanhistorian kuuluisin ruttoepidemia on ollut Musta surma, joka riehui 1300-luvulla. Mustasta surmasta on jälkimaailmalle säilynyt erinomainen kirjallinen kuvaus, jota en malta tässä olla lainaamatta. Boccaccio kirjoitti rutosta vuonna 1348 Firenzessä. Tuo kaunis, taiteilijoistaan kuuluisa kaupunki voihki ruton kynsissä niin että siitä kertovaa kuvauskin on aivan hirveä. Näin siis Boccaccio:

"Kevään 1348 alkaessa rutto oli saanut kaupungissamme lujan jalansijan ja levitti kauhujaan kaikkialle. Se ei esiintynyt täällä samanlaisena kuin itämailla, missä verenvuoto nenästä oli varma kuoleman merkki. Mutta sairauden alkaessa saivat niin miehet kuin naiset nivusiinsa ja kainalokuoppiin paiseita - jotkut ison omenan tai munan kokoisia, jotkut pienempiä - joita kansa nimitti ruttopaiseiksi. Ennen pitkää nämä paiseet levisivät sairaan koko ruumiiseen. Jonkin ajan kuluttua taudin luonne muuttui. Se ilmeni tällöin siten, että käsivarsiin ja reisiin ilmaantui mustia tai sinertäviä läiskiä, jotka levisivät muuallekin ruumiiseen, toisilla isoina ja harvoina, toisilla pieninä ja lukuisina. Mutta kuten edellä mainitut paiseet olivat olleet varmana väistämättömän kuoleman merkkinä, niin samoin oli näiden läiskienkin laita. Ei ollut lääkäriä, joka olisi pystynyt parantamaan ne, ei lääkettä jolla olisi ollut vaikutusta."

Hyvin harvat sairastuneista toipuivat. Rutto oli erityisen herkkä tarttumaan sairaista terveisiin, riitti pelkkä kosketus, ja jos ruttoon kuolleiden vaatteisiin koskettiin, niistäkin tauti tarttui. Boccaccio kertoo, että kun joidenkin köyhien ruttovainajien vaaterääsyjä heiteltiin yleiselle tielle ja kun siat tulivat ja repivät niitä, niin myös nuo eläinparat kuolivat tunnin kuluessa tautiin kieriskeltyään ensin kuin myrkkyä syöneinä. Ne lyyhistyivät hengettöminä löytämilleen vaateriekaleille.

Viime vuonna ilmestyi filosofian tohtori Mika Kallioisen ansiokas kirja Rutto ja rukous, jossa Kallioinen kertoo tartuntataudeista esiteollisen ajan Suomessa. Jos Musta surma olikin hirveä pandemia, se ei suinkaan ollut ainoa vitsaus vuosisatojen kuluessa. Jo yksistään erilaisten tappavien tautien luettelo on karmaiseva.

Kallioisen teoksessa kerrotaan kupasta, joka on aikojen kuluessa ollut varsinainen kansantauti. Englanninhiki on nimensä mukaisesti hien nostattava ruttotauti. Malaria, influenssa, punatauti ja lavantauti ovat historian aikana tappaneet ihmisiä niin Euroopassa kuin Suomessakin. Pilkkukuume, hinkuyskä, tuhka- ja tulirokko ovat kaataneet väkeä kautta aikojen. Lopuksi vielä tuberkuloosi tappoi ihmisiä Suomessakin aina 1950-luvulle saakka.

Tässä on murheellisena todettava, että oma isänikin kuoli keuhkotautiin ja vieläpä aivan 1950-luvulla, jolloin jo oli keksitty tautiin parantava lääke, penisilliini. Se ei kuitenkaan enää ehtinyt isää pelastaa, sillä lääkkeen käyttö yleistyi vasta noina aikoina.

Ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeenkin koko Euroopassa riehui ruttopandemia, jolle annettiin nimeksi Espanjantauti. Se oli erityisen paha tappaja myös Suomessa. Taas on syytä kertoa, että isoäitini menehtyi tähän tautiin, joka esiintyi erityisen pahana nimenomaan Suomen pohjoisosissa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kerrotaan, että Inarin pitäjässä Espanjantauti tappoi erään syrjäkylän kaikki asukkaat. Heillä ei ollut minkäänlaista immuniteettia, kun asuivat kaukana maailman suurista keskuksista, ja kun tauti löysi tiensä kylään, kaikki asukkaat menehtyivät.

Nykyiset pandemiat tuhoavat väestöä nimenomaan Afrikassa. Siellä miljoonat ihmiset ovat saaneet hiv-tartunnan ja miljoonia on jo aidsiin kuollut. Kävin vuosi sitten Etelä-Afrikassa tekemässä Suomalainen kärsäkirja -romaanin esitöitä - vierailin Port Elizabethin pohjoispuolella Addon puistossa norsuja katselemassa. Pikku safarit olivat tietysti mielenkiintoisia, mutta eteläisessä Afrikassa oli kauniin luonnon ja villieläinten lisäksi kova ja ankara aids-tilanne. Hautajaiset olivat arkipäivää. Suurten kaupunkien kalmistoissa oli meneillään yleensä useita hautajaisia yhtä aikaa, ihmiset hyvästelivät aidsiin kuolleita lähimmäisiään ja odottivat vain omaa vuoroaan.

Orpolapsia näkyi kaikkialla. Inhimillinen kurjuus leimasi mustaa väestöä, jonka vapaudet Nelson Mandela viisaalla politiikallaan sai aikaan. Nyt tätä vapautta varjostavat pandemian julmat pilvet.

Koko maailma toivoo, että aidsiin löydettäisiin tehoavaa lääke. Samaa pitää toivoa lintuinfluenssan parantamiseksi. Ainakaan toistaiseksi se ei näytä tarttuvan linnuista ihmisiin, mutta jos se siihen pystyy muuntumaan, saattaa maailmassa kuolla kymmeniä miljoonia ihmisiä ihan kuin muinoisina ruttoaikoina.

Kirjoittaja on espoolainen kirjailija.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

15:07
Onnettomuuksia nelostiellä: Henkilöauto törmäsi tolppaan Tupoksessa ja Iissä sattui peräänajo
15:06
Onnettomuuksia nelostiellä: Henkilöauto törmäsi tolppaan Tupoksessa ja Iissä sattui peräänajo
14:38
Iivo Niskanen haki Olokselta tuplan – voittovaihde löytyi myös vapaalla
14:00
Nordean pankkipalvelut toimivat jälleen normaalisti, käyttökatko on ohitse
13:33
Tuore tutkimus: Suomalaiset olivat ylivertaisia talvisodassakäynnissä toisen maailmansodan aikaan, varusteita ja taktiikkaa oli kehitetty sisällissodan jälkeen
13:16
Kahavilla: Potnia Artisan Cafe Roasterin Emily Wong tekee kahvista taidetta nyt uusissa tiloissa Myllyojalla
12:13
Parisuhde vähentää juomiskertoja ja alkoholin riippuvuusoireita – tutkimuksen mukaan varsinkin humalahakuinen juominen vähenee, mutta vain miehillä
86
Oulun yliopisto ei ole halvalla ja helposti siirrettävissä – ja mitä tehdään tyhjiksi jäävillä neliöillä? Lukijalta
55
Puheenaihe: Pitääkö Oulun lyseo korjata kouluksi? "Meillä ei ole varaa hylätä tanakkaa ja tervettä koulurakennusta"
47
Hätäisimmät demarit antaisivat Antti Rinteelle jouluun asti aikaa – puolue on nyt historiallisessa kannatuskuopassa
41
Postikiistan ratkominen jatkuu tänään – Useat tukilakot uhkaavat pysäyttää Postin lähetysten käsittelyn ja kuljetuksen maanantaina
13
Nordean kortit ja verkkopankki pois pelistä osan sunnuntaista – asiakkaita kehotetaan varaamaan käteistä
13
Parisuhde vähentää juomiskertoja ja alkoholin riippuvuusoireita – tutkimuksen mukaan varsinkin humalahakuinen juominen vähenee, mutta vain miehillä
12
Kahdeksan tehopisteen kakkosketju antoi vihdoin tulitukea Kärppien ykkösnyrkille – Kolmen pisteen iltaa viettänyt Jussi Jokinen: "Se oli tämän illan suurin juttu"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

223 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kuka ne työntekijöiden palkat neuvottelee? Ei ainakaan ytk Lue lisää...
Noo

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.11.

Fingerpori

16.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image