Kolumnit

Henkien taistelu päättyi laihaan kompromissiin

Kolumnit 3.7.2005 0:00
Risto Uimonen

Paperiteollisuuden työtaistelu jää historiankirjoihin, mutta ei vain vessapaperin hamstrauksen takia, vaan ennen muuta siksi, että kyseessä oli Suomen ensimmäinen työtaistelu globalisaation varjossa. Tässä mielessä se sijoittuu yhteiskunnallisesti merkittävien lakkojen joukkoon, vaikka riitelyn tuoksinassa tämä suuri linjakysymys näytti unohtuvan niin taistelevilta paperiliittolaisilta kuin suurelta yleisöltäkin.

Sotien jälkeiset yhteiskunnallisesti merkittävät työtaistelut on nopeasti kerrattu. Arabian lakko 1948, yleislakko 1956, Metalliliiton "vallankumouslakko" 1977, teknisten pitkä työtaistelu 1977, virkamieslakko 1984, hoitajien lakko 1995 sekä peräti 12 viikon lääkärilakko vuodelta 2001.

Kuten luettelosta käy ilmi, yhteiskunnallisesti merkittävien työtaistelujen painopiste on siirtynyt suurteollisuudesta ja poliittisen vehkeilyn parista siistejä sisätöitä tekeviin mutta palkallisesti ja arvostukseltaan proletarisoituneisiin toimihenkilöihin. Lakkojen pituudet ovat samalla venyneet, koska julkisen lohkon lakot aiheuttavat yhteiskunnalle yleensä vain säästöä. Sotien jälkeistä ennätystä pitävät hallussaan palomiehet, joiden työtaistelu kesti 13 viikkoa 1998.

Paperin kuuden viikon työtaistelu merkitsi paluuta vanhaan. Vastakkain olivat nimittäin teollisuuden kasvottomien suuromistajien ja tavallisten duunareiden intressit - jos nyt tämän päivän paperityöläisistä voi tuollaista ilmaisua käyttää. Valtaosa heistä tekee siistiä sisätyötä. He ovat kuin toimihenkilöitä paitsi, että heillä on paljon paremmat palkat ja lyhyempi työaika, joka lyhenee nyt lisää.

Paperin työtaistelu on ainutlaatuinen Suomen työmarkkinahistoriassa. Työnantajat eivät nimittäin ole ennen lähteneet Suomessa niin kovaan vastaiskuun kuin nyt tapahtui. Työsulku on työnantajille samanlainen äärimmäinen painostuskeino kuin lakko palkansaajille. Työnantaja ei päästä sulun aikana työntekijöitä töihin eikä maksa heille palkkaa. Työnantaja yrittää tällä tavoin kuivata työntekijöiden tilit ja saada pohjan pilkistämään ammattiliiton kassoissa.

Työnantajat keksivät työsulun 70-luvulla vastaiskuina ammattiliittojen ns. viipalelakoille. Sulun käyttö laajeni 90-luvulla vastaiskuina työrauhavelvoitteen alaisten ammattiliittojen tukilakoille, mutta silloinkin sulkua käytettiin säästeliäästi. Työnantajat yrittivät minimoida aiheuttamiaan tappioita.

Metsäteollisuuden työsulku edustaa työnantajapolitiikassa täysin uutta strategiaa ja asennetta. Tehtaat pantiin kiinni hinnasta välittämättä. Työnantajia ei hetkauttanut lainkaan, mitä se maksoi teollisuudelle ja millaista vahinkoa siitä aiheutui muille aloille. Kunnallisverojen menetyksiäkään ei surtu. Työtaistelun arvioidaan syövän noin prosenttiyksikön tämän vuoden talouskasvusta. Se on paljon, kun kasvu oli jäämässä muutenkin vajaaseen kolmeen prosenttiin.

On päivänselvää, etteivät työnantajien kovat otteet johtuneet vain yhden kierroksen asetelmasta tai siitä, että he olisivat halunneet juuri nyt kyykyttää ay-liikettä ja avata pään sopimusten heikennyksille myös muilla aloilla. Pelipöydällä olivat paljon isommat panokset: koko Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus globaalissa maailmassa, jossa yhden maan työehdot eivät voi poiketa kovin paljon kilpailijoista ainakaan ylöspäin. Siksi Metsäteollisuus oli valmis maksamaan mielettömän hinnan tuotannon menetyksinä.

Tätä suurta linjaa ei Paperiliitossa haluttu nähdä, eikä työnantajien jyräys tai alan huono neuvottelukulttuuri millään tavoin edesauttanut asiaa. Mitä muuta ammattiliitto saattoi tehdä kuin ryhmittyä järjestöpoliittiseen siilipuolustukseen? Jo alun pitäen oli selvää, etteivät työnantajat ota Paperiliitosta selkävoittoa. Liiton kilpeen tuli kuitenkin lommo. Se ei ole enää SAK:ssa entisenlainen mahtiliitto, jota muut katsovat ylöspäin. Senkin on otettava huomioon globalisaatio.

Joillakin ehti tulla taistelun tuoksinassa ikävä Mauri Morenia, työnantajien edellistä pääneuvottelijaa. Niin nopeasti asiat unohtuvat. Moren oli vuositolkulla kirosana Paperiliitossa, jossa hoettiin, että neuvottelut sujuisivat kyllä, jos ei olisi Morenia. Hän on ollut jo muutaman vuoden eläkkeellä. Työnantajat puhuivat samoin Paperiliiton edellisestä puheenjohtajasta Jarmo Lähteenmäestä. Hän on työskennellyt jo jonkin aikaa Brysselissä, mutta sekään ei estänyt konfliktia.

Tästä näkee, että kyse on yksittäisiä ihmisiä suuremmista asioista. Kun devalvaatioiden aika on ohi, yritysten on pakko tulla toimeen omillaan.

Metsäteollisuus ja siihen järjestäytyneet yritykset eivät enää suostuneet siihen, että alalle tehdään ensin tupo ja sen päälle maksetaan ylimääräiset korvaukset, kuten on tehty iät ja ajat. Työnantajat olivat valmistautuneet voimainmittelöön huolella, ja yritykset oli kytketty tiukasti neuvotteluprosessiin mukanaan. Metsäteollisuuden Timo Poraselle ja Arto Tähtiselle tämä oli viimeinen taisto. Poranen jää eläkkeelle vuoden vaihteessa, ja Tähtinenkin on sen ikäinen, että hän tuskin hoitaa seuraavaa kierrosta, kun paperin sopimus päättyy kolmen vuoden kuluttua.

Oliko sota sitten kaiken uhrauksen arvoinen? Saivatko työnantajat tahtonsa läpi? Tapahtuiko ratkaiseva käänne?

Ei tapahtunut. Tapahtui vain pientä edistymistä, ja lopputulos on laiha kompromissi. Esimerkiksi ympärivuotiset käyntiajat tulevat tehtaisiin, mutta sen hintana lyhyt työaika lyhenee lisää. Ulkopuolisen työvoiman käytössä ei tullut suurta läpimurtoa, vaan pieni liikahdus oikeaan suuntaan. Ehkä olennaisin työnantajien voitto on se, että nyt katkesi vanha perinne, että Paperiliiton pitää saada aina enemmän kuin muiden liittojen.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

6:22
Yön uutiskooste – Savon Sanomat: Siilinjärvi vaatii Attendolta selvitystä kuuden vanhuksen kuolemasta
6:00
Vanhuksen väkivaltaisuuteen vastataan osaamisella – taitava hoitaja osaa lukea muistisairaan käytöstä ja ennakoida tilanteita Lukijalta
6:00
Yrittäjyys on Suomen moottori Kaupallinen yhteistyö
6:00
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
6:00
Saako kala maksaa enemmän kuin liha? – "Kotimaisen kalan kulutuksen kasvua jarruttaa etenkin kalan saatavuus" Tilaajille
19.2.
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään
19.2.
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
14
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
5
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi
4
Raahen Laivan kultakaivoksella alkamassa yt-neuvottelut, neuvottelujen piirissä alle 50 henkilöä
4
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
3
Suomen Yrittäjien kysely: Enemmistö lisäisi paikallista sopimista työpaikalla –  "Matala työllisyysaste on suurin köyhyyden syy ja hyvinvoinnin uhka"
3
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään
2
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta aamupäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono aluksi Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo jäätävän tihkusateen ja lumisateen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image