Kolumnit

Hallinnon muinaisjäänne vai aidosti kehittyvä yksikkö?

Kolumnit 14.8.2019 10:17
Tytti Määttä

Kuntasektoria pidetään yleisessä keskustelussa usein huonosti uudistuvana. Lisäksi kuulee puhuttavan pienemmistä kunnista pelkästään hallinnollisena taakkana, josta voitaisiin helposti kuntaliitoksien myötä päästä eroon.

 Tytti Määttä.

Osallistuin viime viikolla Vaasassa järjestettyyn Vaasa Future -festivaaliin ja kuuntelin tarkkaan keskustelun ”Julkista sektoria uudistamassa”. Ajattelin keskustelun aikana, että emme ole onnistuneet tuomaan näkyväksi kunnissa viime vuosina tehtyä kehittämistyötä.

Aihe ei ole mitenkään kovin mediaseksikäs, mutta huomionarvoista on, että kuntien kyky uudistua ja kehittää toimintaansa on hyvin keskeinen ja lähellä meitä jokaista oleva asia. Sitä voi vaikka miettiä, kun avaa Wilma-järjestelmän tarkistaakseen, mitä lapsella tänään koulussa olikaan.

Kaikessa hiljaisuudessa monet kunnat ja kaupungit ovat käynnistäneet toimintatapojen uudistamista ja kehittäneet arjen palveluja. Kunta onkin mitä mielenkiintoisin johtamisen kokonaisuus, koska se käsittää palveluineen koko ihmisen elämänkaaren ja sen lisäksi sillä on vielä erityisiä tehtäviä paikallisen demokratian toteuttamisessa ja alueen elinvoiman edistämisessä.

Kunnallinen itsehallinto tarkoittaa sitä, että kunnat ovat myös johtamiseltaan erilaisia. Toiset kunnat ovat uudistumisessa ja kehittämisessä toisia kuntia edellä.

Kunnilla on tarve kehittyä niin palvelujen järjestäjinä, tuottajina, paikallisen itsehallinnon edistäjinä, aluekehittäjinä kuin työnteon ympäristöinä.

Itse ajattelen niin, että myös kunta, vaikkapa Kuhmon kaupunki, voi pyrkiä olemaan Suomen paras työpaikka. Kun kilpailu osaajista kiihtyy, työpaikan maine ja teot nousevat tärkeäksi vetovoimatekijäksi. Hyvässä työpaikassa myös viihtyy ja työn imusta tulee pitovoimatekijä.

Usein todetaan, että kuntien tulisi oppia yrityksiltä. Saatetaan kysyä, miksi kaikilla kunnilla ei ole käytössään samoja tietohallinnon järjestelmiä, tai ihmetellään, miksi hyvät käytänteet eivät leviä.

Pitää muistaa, että kaikki, mitä yrityksissä tapahtuu, ei ole suoraan sovellettavissa kuntiin.

Kuten yrityksissä, myös kunnissa on edelläkävijöitä. Kunnat ovat myös keskenään erilaisia, joten tarvitaan toimintatapojen istuttamista omaan kuntaan sopiviksi.

Julkisen hallinnon järjestelmiä tulee myös jatkuvasti kehittää, ja tällä hetkellä se tapahtuu tarjoajien kilpailun myötä.

Myös isoilla ja pienillä kunnilla on eroja.

Isossa kaupungissa koko organisaation läpi menevä kehittämisprojekti on eittämättä vaativampi toteuttaa kuin pienessä kunnassa, jossa muutoksen voi saada aikaan hyvinkin nopeasti ja läpi koko organisaation.

Pienemmässä kunnassa rajoitteena puolestaan ovat usein resurssit. Mistä kehittämiseen aikaa ja rahaa?

Tärkein eteenpäin vievä voima uudistumisessa ja kehittämisessä on asenne.

Työpaikan ja kunnan kehittämisen voi käynnistää mikä taho tahansa: luottamushenkilö, kunnan viranhaltijajohto, henkilökunta tai kunnan jäsenet.

Kehittämismyönteisen ilmapiirin luominen vaatii ennen kaikkea yhteistä tahtotilaa ja asennetta. Siksi onkin hyvä alussa panostaa siihen, että sellainen syntyy eri ryhmien välille. Tätä siivittämään voidaan ottaa myös ulkopuolinen sparraaja.

Yksi hienoista kuntakenttää uudistavista hankkeista on ollut kuntatyönantajien ja kuntatyöntekijöiden yhteinen Kunteko-ohjelma. Myös Kuhmon kaupunki on osallistunut ohjelmaan.

Toiseksi tarvitaan ilmapiiri, jossa uskalletaan kokeilla ja myös epäonnistua.

Olemme Kuhmossa kannustaneet kaupungin työntekijöitä ratkaisemaan ja tekemään asioita heti. Pienet, heti tehdyt teot motivoivat ja kannustavat miettimään kehittämisideoita ja kokeilemaan uutta.

Kokeilemalla, onnistumalla ja epäonnistumalla opimme. Tämä vie organisaatiota eteenpäin, tuottaa parempia palveluja sekä auttaa muutoksessa. Siinäkin muutoksessa, jossa taloudelliset resurssit vähenevät ja tarvitsemme uusia ideoita.

Kolmanneksi on tarjottava mahdollisuus oman osaamisen parantamiseen. Kuhmossa olemme viimeisen puolentoista vuoden aikana tarjonneet kehittäjäkoulutusta, esihenkilökoulutusta ja nyt myös tuotekehittäjän ammattitutkinnon noin 20 työntekijälle. Tutkinnon voi suorittaa työajalla.

Kunta organisaationa palvelee kunnan jäseniä. Oikeutus omalle olemassaololle hankitaan joka päivä tekemisen kautta. Tavoitteenamme on palvella ihmisiä hyvin ja laadukkaasti.

Jokainen meistä kunta-alalla työskentelevistä vaikuttaa omalla tekemisellään siihen, millainen kuva alasta muodostuu.

Toivon, että tämä kirjoitus rohkaisee sinua kehittämään omaa kotikuntaasi tai sysäämään liikkeelle tarvittavia tekoja omalla työpaikallasi.

Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

12:39
Ruukissa syntyi sunnuntai-iltana kaksipäinen sonnivasikka – Tilan isäntä: "1800 poi'itus­ta ta­ka­na, mut­ta tällaista en ole ennen nähnyt"
12:32
Vuoden Maaseutukasvoksi on valittu Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä
12:30
Irakilaiskaksosten jutun oikeuskäsittely alkoi valokuvien vertaamisella – hovikäsittely tökkinyt kaksi vuotta
12:11
Hupisaarten purot saavat lisää taimenasukkaita syyskuun alussa
12:01
15 vuoden takainen ajatus muuttuu todeksi – Rukalle kohoaa 20 iglun kylä: "Valmista pitäisi tulla marraskuun aikana"
11:57
Satakunnan lennoston lentotoimintaharjoitus järjestetään syyskuussa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
11:21
Puita halaamalla voi saada hyödyllisiä mikrobeja – "Etsi mieluinen puu, ota hyvä halausote ja hengitä syvään"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image