Kolumnit

EU:n itäinen kumppanuus on yhä tarpeellinen

Kolumnit 1.2.2019 20:00
Kristi Raik

Ukrainan presidentti, jatkokaudelle pyrkivä Petro Poroshenko julisti tällä viikolla, että Ukrainan tulisi esittää EU:lle jäsenyyshakemus vuonna 2024. Enemmistö ukrainalaisista kannattaa jäsenyyttä, mutta tavoite on kovin kaukainen ja epävarma.

Syyt ovat osin Ukrainassa itsessään, mutta myös sen ympärillä vellovissa suuremmissa voimissa: EU:n sisäinen suunnanetsintä, Venäjän suurvaltapyrkimykset ja epävarmuus USA:n roolista Euroopassa ovat kaikki omiaan lisäämään itäisen Euroopan epävakautta.

Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 20 vuotta oranssista vallankumouksesta, jolloin Poroshenko oli mukana oranssien leirissä nostamassa maansa EU-pyrkimyksiä näkyvästi koko Euroopan huomioon.

EU tyrmäsi Ukrainan odotukset tarjoamalla vastaukseksi juuri samoihin aikoihin vuonna 2004 käynnistettyä Euroopan naapuruuspolitiikkaa. Se tarjosi viidelletoista kovin erilaiselle unionin naapurimaalle lähinnä ystävyyttä ja vähäistä tukea EU:n mallin mukaan toteutettaville uudistuksille.

Kun EU seuraavina vuosina ryhtyi pohjustamaan uutta sopimusta Ukrainan kanssa, jäsenmaat kiistelivät kiivaasti siitä, voidaanko sopimuksessa viitata jäsenyyden mahdollisuuteen tulevaisuudessa.

Sopimusneuvottelut Ukrainan kanssa käynnistyivät vasta vuonna 2008 ja johtivat lopulta dramaattisten käänteiden jälkeen uuden assosiaatiosopimuksen solmimiseen vuonna 2014. Jäsenyydestä siinä ei puhuta mitään, eikä EU edelleenkään pysty sopimaan suhteiden pidemmän aikavälin strategisesta tavoitteesta.

Käytännössä EU on kuitenkin keksinyt uusia tapoja tukea itäisten naapurimaiden kehitystä ja tiivistää suhteita. Naapuruuspolitiikan kehyksen sisään luotiin vuonna 2009 erillinen itäisen kumppanuuden ohjelma, joka täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Sen kohteena ovat Ukrainan lisäksi Moldova, Valko-Venäjä ja kolme Etelä-Kaukasuksen maata.

Sittemmin Ukrainan lisäksi Georgia ja Moldova ovat solmineet EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen, jonka keskeinen osa on laaja vapaakauppasopimus. Etenkin näiden kolmen maan siteet EU:hun ovat tiivistyneet: kauppa on lisääntynyt, samoin opiskelijavaihto ja erilaiset avustusohjelmat.

Itäinen kumppanuus ei ilmeisestikään ole saavuttanut tavoitettaan lisätä alueen vakautta. Itäisessä Ukrainassa jatkuu Venäjän ohjaama sota niin sanottuja separatisteja vastaan. Konfliktit niinikään Venäjän ylläpitämistä separatistialueista Georgiassa ja Moldovassa ovat yhä vailla ratkaisua.

Itäinen kumppanuus luotiin aikanaan tilanteessa, jossa joidenkin naapurimaiden kasvanut kiinnostus integroitua Eurooppaan sai vastaansa Venäjän voimistuvan tahdon pitää kyseiset maat omassa vaikutuspiirissään. Ukrainan menettämisen pelko ajoi Venäjän käyttämään yhä kovempia keinoja, johtaen Krimin miehittämiseen ja sodan käynnistämiseen Itä-Ukrainassa.

EU ajautui tahtomattaan mukaan geopoliittiseen taisteluun. EU:n näkökulmasta kamppailua ei käydä kuitenkaan alueista sinällään, vaan suuremmista asioista: periaatteista, normeista ja arvoista. Tästä kaikesta, ja Ukrainan kontrollista, on toki kysymys myös Venäjän kannalta, joka haluaisi määritellä uusiksi kylmän sodan jälkeen muodostuneen Euroopan turvallisuusjärjestyksen. Venäjä haluaa levittää omaa yhteiskuntajärjestystään ja EU omaansa.

Yksi keskeinen ero piilee siinä, onko EU:n ja Venäjän välissä sijaitsevilla mailla oikeus valita suuntansa. Sitä oikeutta EU puolustaa ja Venäjä vastustaa.

EU:lla on ollut vaikeuksia mukautua geopoliittisen kilpailun nousuun, joka on ajanut ahtaalle sen idealistisen pyrkimyksen tukea naapurimaiden poliittisia ja taloudellisia uudistuksia.

Juuri siihen itäisen kumppanuuden on kuitenkin yhä panostettava – muun muassa oikeuslaitoksen uudistamiseen, jotta tuomioistuimet eivät tottelisi poliittisia käskyjä, ja korruption kitkemiseen, jotta valtion varat eivät katoaisi laittomasti eliitin taskuihin. Tällä saralla on toki tehtävää myös EU:n sisällä.

EU ei ole osallisena naapuruston sotilaallisiin konflikteihin, mutta se on vähitellen kehittänyt keinoja, joilla se voi vahvistaa kumppanimaiden turvallisuutta. Valeuutisten ja vaalihäirinnän torjuminen ja kyberturvallisuuden vahvistaminen ovat tulleet osaksi itäisen kumppanuuden toimintaa.

Turvallisuutta edistetään pitkällä tähtäimellä myös sillä, että naapurimaiden infrastruktuuria vahvistetaan ja kytketään paremmin Eurooppaan, jotta yksipuolinen riippuvuus Venäjästä vähenee.

Ukrainalle kiinnittyminen EU:hun on ainoa varteenotettava vaihtoehto, jonka turvin maa voi kehittyä haluamaansa suuntaan. EU:n itäinen kumppanuus ei tarjoa vastauksia suuriin kysymyksiin, mutta sitä tarvitaan tukemaan aluetta, jolla on valtava merkitys Euroopan turvallisuudelle.

Kristi Raik on Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Tämä länsieuroopan "neukkula" hajoaa muutamassa vuodessa eikä tule ikävä. Pienemmätkin maat saavat itsenäisyyden takaisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EUROmaidanissa ei ollut mitään vikaa ennen kuin siitä tuli Dollarimaidan ja kaikki euromaidanin johtajat lakaistiin syrjään jenkkien etuja haittaamasta. Ajatteleppa Kristi sitä, että jotkut meistä vieläkin muistavat Kalevassakin isosti uutisoidun USAn EU-ministeri Victoria Nulandin julkisuuteen vuotaneen "F**k the EU" -puhelun, jossa USA päätti Ukrainan tulevan presidentin jo ennen Kiovan loppuhulinoita. Jatsenjuk sai toki väistyä kun saatiin vielä hövelimpi käskyläinen eli Poroshenko. Paras vastalääke tämmöiseen propagandaan on hyvä muisti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muuten ihan kiva juttu, mutta EU ei ole olemassa vuonna 2024, että mihin Poroshenko ajatteli sen hakemuksen postittaa? Eikö kirjoittaja ole lukenut uutisista, että Britannia on muutaman viikon kuluttua ulkona EU:sta ja siitä tuli kaiken huipuksi kova brexit ilman minkäänlaista sopimusta. No mitä luulet, että Euroopassa tapahtuu kun kohta kaikki näkevät kuinka upeasti Britannia alkaa kukoistamaan kun pääsi EU:sta eroon? EU:sta on vain yksi suunta ja se on ulos, sillä me emme halua elää missään eurooppalaisille suunnatussa Neuvostoliitossa.

Sitä myös ihmettelen, että eikö kirjoittaja ole seurannut mitä Ranskassa tapahtuu? Kannattaisi katsoa Youtuben suoria lähetyksiä Pariisin mellakoista, niin sitä ymmärtää, että Ranskassa on menossa vallankumous. Marcon joutuu luopumaan vallasta viimeistään kevään EU vaalien jälkeen josta tulee hänelle murskahäviö kun populistit tulevat valtaamaan kaikki paikat. Tämän jälkeen keltaliivimellakat nousevat sellaiseen potenssiin, että Marcon päättää antautua ja Ranskaan tulee uudet vaalit jotka voittaa LePen. LePen puolestaan on luvannut, että Ranska lähtee EU:sta välittömästi.

Ihmiskunta on torjunut tuo katalan globalismi-ideologian. Me haluamme demokratiaa ja EU ei ole mikään demokratia. EU:ssa ihmiset eivät saa edes äänestää korkeimpia johtajia jotka eivät siten ole vastuussa kansalle. Kuka haluaa tuollaisessa epädemokratiassa olla? No kuten nähdään, niin ei kukaan. Ihmiskunta haluaa elää vapaasti eikä mitään eliitin märkää unta jostan ihmeet totaalisesta kontrollista ja maailman hallituksesta. Tulevaisuutemme on rakkaus ja aito ihmiskunnan yhdistyminen ja tästä syystä EU, YK ja muut hirviömäiset luomukset poistetaan edestämme vihaa ja vaheita levittämästä. Huomasitko muuten, että Koreaan on tulossa rauha heti kun Trump potki YK:n pellolle Korean lähettyviltä. Jossakin kohdin asioiden todellinen tila on pakko myöntää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suosittelen, että yllä olevan kirjoittaja lukee tuoreimpia tutkimuksia siitä, kuinka suuri osa EU-maiden kansalaisista on tyytyväisiä unioniin. Eivät lupaa kyllä yhdenkään maan lähtöä Britannian lisäksi, jos nyt sekään lopulta lähtee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Romania, Bulgaria ja Unkari otettiin unioniin vähän turhan hätäisesti poliittisista syistä ennen kuin ne olivat valmiita, mistä koitui erinäisiä ongelmia. Siksi EU on ollut hyvin varovainen lisäjäsenten suhteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

54
Suomen Yrittäjien kysely: Enemmistö lisäisi paikallista sopimista työpaikalla –  "Matala työllisyysaste on suurin köyhyyden syy ja hyvinvoinnin uhka"
45
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
31
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
28
Metsästyskortilla äänestämään? – Kysyimme, voisiko äänestysikärajan laskea osan kohdalla 16 vuoteen
7
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi
6
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
5
Kamera olalle ja ääntä kohti – Heino Kuhan lintukoto on talvinen Hietasaari auringon noususta laskuun

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image