Kolumnit

EU-Venäjä -suhteiden saip­pua­kuplat: Macronin uusi avaus on epä­rea­lis­ti­sel­la pohjalla

Kolumnit 13.9.2019 20:00
Kristi Raik

Viime aikoina joiltakin eurooppalaisilta johtajilta on kuultu suurieleistä puhetta Venäjä-suhteiden korjaamisesta uuteen uskoon. Lännen ja Venäjän välisten jännitteiden syyt ovat kuitenkin syvällä, eikä niiden ratkaisemista ole näköpiirissä. EU:n ei pidä viestiä Venäjälle, että se olisi valmis hiljaa hyväksymään tai jopa palkitsemaan Venäjän voimankäytön Ukrainassa ja demokraattisia järjestelmiä horjuttavan toiminnan länsimaissa.

Uutta aikakautta Venäjän-suhteisiin on maalaillut etenkin Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hänen kannoissaan näkyy Ranskan historiallinen suhtautuminen Venäjään eurooppalaisena suurvaltana ja aina potentiaalisena kumppanina, jonka kanssa Ranska on viime vuosisatojen aikana ollut välillä liitossa ja välillä vastakkain.

Brittihistorioitsija Tony Judt kuvaa kirjassaan Postwar: A History of Europe Since 1945, miten Ranskan epäluulo Iso-Britanniaa ja USA:ta kohtaan ajoi de Gaullen toisen maailmansodan päättyessä hakemaan kumppanuutta Neuvostoliiton kanssa. Stalin ei kuitenkaan jakanut de Gaullen illuusioita eikä ollut kiinnostunut auttamaan Ranskaa tämän epärealistisissa pyrkimyksissä vahvistaa omaa itsenäistä asemaansa Venäjän avulla.

Macronin uusi avaus Venäjän suuntaan on nähtävä osana hänen pyrkimyksiään vahvistaa Euroopan strategista autonomiaa ja asemaa suurvaltapolitiikassa. Venäjän-suhteiden parantamisen tarvetta on Euroopassa perusteltu vaikeuksilla transatlanttisissa suhteissa sekä Kiinan noususta johtuvilla uusilla haasteilla. Macron näyttää tavoittelevan EU:n ja Venäjän kumppanuutta, joka tarjoaisi vastapainoa sekä USA:lle että Kiinalle. Ajatusta voidaan pitää yhtä epärealistisena kuin kumppanuutta Neuvostoliiton kanssa vuonna 1945.

Ranska ei mielellään tuo esiin sitä, että USA:n panostus Euroopan turvallisuuteen on korvaamaton erityisesti sen tarjoaman pelotteen vuoksi Venäjää vastaan. EU:n puolustusyhteistyötä ollaan toden teolla vahvistamassa, mutta EU ei ole kykenevä eikä halukas ottamaan vastuulleen jäsenmaidensa alueellista maanpuolustusta. Se tehtävä jää jäsenmaille itselleen ja Natolle. Presidentti Donald Trump on aiheuttanut ennennäkemätöntä epävarmuutta USA:n sitoutumisesta Natoon ja Euroopan turvallisuuteen, mutta tämä ei vähennä transatlanttisen suhteen tärkeyttä Euroopalle.

EU-maiden ja Venäjän suhteita vaikeuttavat olennaisesti poliittisten järjestelmien väliset erot. Venäjä on autoritaarinen valtio, jonka kovia otteita kansalaisyhteiskuntaa ja oppositiota vastaan muun muassa Macron on suorasanaisesti arvostellut. Läntinen demokratia on Venäjän nykyjärjestelmälle vakava uhka, ja siksi se pyrkii heikentämään EU-maiden ja USA:n järjestelmien toimivuutta ja uskottavuutta muun muassa vaalihäirinnällä ja ääriryhmiä tukemalla.

Venäjää ja Kiinaa lähentää molempien pyrkimys demokraattisten arvojen torjumiseen ja lännen yhtenäisyyden hajottamiseen. Siksi EU ei voi olla Venäjän näkökulmasta vaihtoehto kumppanuudelle Kiinan kanssa.

Kaikkein ongelmallisinta Macronin viesteissä Venäjän suuntaan on kuitenkin hänen puheensa uudesta Euroopan turvallisuusjärjestyksestä. Erimielisyydet tässä kysymyksessä ovat lännen ja Venäjän välisten jännitteiden juurisyy. Ranska ei ole kertonut, mitä se olisi valmis muuttamaan Euroopan nykyisessä turvallisuusjärjestyksessä.

Venäjää hiertävät tekijät ovat hyvin tiedossa: Kreml on haluton hyväksymään sitä, että jokaisella valtiolla on oikeus valita omat turvallisuusratkaisunsa ja hakee tunnustusta omalle erityisasemalleen ’lähiulkomailla’. Ranska ei ole kertonut muuttaneensa kantojaan suhteessa Ukrainan konfliktiin ja siihen liittyviin pakotteisiin.

EU:n naapurustossa on useita konflikteja, joita ei ole mahdollista ratkaista ilman Venäjän panosta, kuten Venäjän-suhteiden parantamista peräänkuuluttavilla eurooppalaisilla poliitikoilla on tapana muistuttaa.

EU:n ja Venäjän tavoitteet näissä konflikteissa eivät kuitenkaan ole yhteneväiset. Varsinkin entisen Neuvostoliiton alueella on konflikteja, joiden ylläpitäminen palvelee (Kremlin näkökulmasta) Venäjän etua. EU:n tai lännen mahdolliset myönnytykset eivät saa Venäjää määrittämään uusiksi omia etujaan; pikemminkin ne voivat rohkaista sitä turvautumaan koviin keinoihin niiden tavoittelussa.

EU:n tulee perustaa Venäjän-suhteensa realistiselle käsitykselle siitä, miten Venäjä näkee omat strategiset etunsa ja missä nämä törmäävät yhteen sen naapureiden ja länsimaiden etujen kanssa. EU:n ja Venäjän välisten jännitteiden kanssa on vain elettävä ja pyrittävä pitämään ne hallinnassa.

Suhteiden paraneminen edellyttää muutosta Venäjän toiminnassa. Kunnes sitä ei tapahdu, puheet uudesta alusta ovat kuin kauniita saippuakuplia, jotka pian vääjäämättä rikkoutuvat törmätessään realiteetteihin.

Kristi Raik on Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Putinistit ylläpitävät hyviä suhteita Venäjään. Putinilla ja Trumpilla on paljon yhteisiä intressejä, yksi niistä on valta, toinen on raha. Kumpikaan ei paljasta varojensa reaaliarvoa, mutta tiedetään Trumpin menettäneen ison summan varallisuuttaan. Macron haluaa liittyä näiden kahden vallan ja rahan 'liittoon'. Valta ja raha vie. Miten EU reagoi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ukrainassahan on sisällissota,jossa omia kansalaisia ajetaan pois maasta asein.
Joita Venäläiset "eläkeläiset" puolustavat ilman kansallisia tunnuksia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihankuin ympäristötuhoista henkitoreissaan olevassa maailmassa ei olisi miljardeille dollareille parempaa käyttöä kuin jenkkien sodanlietsominen. Onneksi Macron ja myös mm. Suomen Pekka Haavisto eivät ole USAn talutusnuorassa. Venäjä ei tuosta vierestä tule häviämään yhtäkkiä avaruuteen, niinkuin aivottomat NATOttajat kuvittelevat. USA aloitti ABM-sopimuksen rikkomisella 2003 uuden kylmän sodan ja heitä tukevat ajattelemattomat poliitikot ylläpitävät uutta kylmää sotaa. Aggressiolla ja talouspakotteilla ei ole ikinä onnistuttu pakottamaan yhtenäistä ja taloudellisesti vahvaa valtiota demokratiaan, päinvastoin. Pahin esimerkki on tietysti taloudelisesti luhistettu Saksa 1. maailmansodan jälkeen. Siitähän seurasikin vain ja ainoastaan "rauhaa" ja "demokratiaa".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos asiallisesta puheenvuorosta. Hyvä että mediassa saavat suunvuoron muutkin kuin 70-lukua ihannoivat tai muuten menneisyyden voimien ohjauksessa olevat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessakin monet ajattelevat päähän istutettujen amerikkalaisten äänten ohjaamina ja haluavat horjuttaa maamme hyviä suhteita itänaapuriin. Tosiasiassa nykytila kelpaa hyvin tavalliselle suomalaiselle. Toisten asioihin ei pidä turhaan puuttua.

Onneksi keskusta on palannut kekkosen-väyrysen linjalle ja tämänkaltaiset demokratiaa ja kansanvaltaa uhkaavat ulostulot palautetaan sinne haisevaan marginaaliin jonne ne 50-80 -luvuilla kuuluivat. Muut puolueet seuraavat perässä ja ylilyönnit tullaan karsimaan jatkossa.

Maallamme ei ole varaa keikuttaa hyviä naapuruussuhteita joidenkin yksilöiden individualistisen erikoisuudentavoittelun nimissä. Kansa haluaa ystävyyttä ja rauhaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuoret eivät ole suomettuneita luojan kiitos ja ajattelevat rehellisesti ja järkevästi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siinä tuli tosiasiat lyhyesti kerrottuna julki. Putinin talouspolitiikka on täydellisesti epäonnistunut ja venäjän tulevaisuus on synkkä ja musta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jaa tosiasioita...Joo venäjalle saataisiin myytyä paljon suomalaisten tuottamia elintarvikkeita muunmuassa. Mutta eihän se käy koska EU. Onkotosissaan ihmisiä edelleen jotka uskovat tällaisia satukolumneja? Menkää sinne Ukrainaan itse katsomaan ja juttelemaan paikillisten ihmisten kanssa niin teillekkin selviöö totuus siellä olevasta tilanteesta joka ei todellakaan ole sellainen kuin suomen valtafakenewsmedia "uutisoi".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa harvinaisen selkeä ja realistinen kirjoitus. Kiitos. Toivottavasti suomalaiset poliitikot lukevat ja ymmärtävät tämän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20:03
Hiilijalanjäljestä uusi maidon hinnoitteluperuste – ravintoarvoilla mitattuna maidon hiilijalanjälki jää pienemmäksi kuin banaanin ja etenkin riisin
19:58
Joel Pohjanpalo vertasi jalkaansa Lego-palikkaan – "Ottaa päähän"
19:51
Omistajaohjausministeri Paatero vaatii Postia lopettamaan vuokratyövoiman käytön lakon ajaksi
19:13
Toni Piispanen taipui MM-hopealle – tuttu kilpakumppani vei voiton
19:05
IL: "Husu" Hussein on tuomittu kolmesta petosrikoksesta – erehdytti Kelaa ja sosiaalitoimea
18:43
Julkiset kuulemiset ovat käynnissä Washingtonissa – "Trump välitti enemmän Biden-tutkinnasta kuin Ukrainasta"
18:42
Ruotsalaisseurasta lähtenyt Ville Leskinen helpottui sopimuksensa purkamisesta – paluu Kärppiin ei ole viime kauden tehomiehen mukaan poissuljettu vaihtoehto
206
Linnanmaalla, keskustassa vai jossain muualla? Kerro meille, missä Oulun yliopiston pitäisi sijaita
69
Tänään neuvotellaan, mutta lakosta voi tulla erittäin pitkä – "Ihmiset tuntuvat täysin ymmärtävän, miksi lähdimme tai jouduimme työtaisteluun"
48
Pohjantiellä sattui kolmen auton ketjukolari – ei loukkaantuneita
41
"Ruotsi ei ole rakettitiedettä" – Tartu härkää sarvista ja puhu, opastaa oululaislähtöinen kielilähettiläs Seppo Määttä
34
Oulussa kehitetty kasvomaksaminen käytössä noin 2 000 kokeilijalla – maksutapaa testattu kahdeksassa kahvilassa
25
Tatuointi- ja kestopigmentointiväreistä löytyi terveydelle vaarallisia aineita – saattavat aiheuttaa syöpää tai haitata lisääntymistä
25
Junayhteyden nopeutuvat hieman Oulun ja Helsingin välillä joulukuun alussa, myös junavuoroja tulee lisää

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan pohjoisosassa jäätävän tihkusateen ja lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivällä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

261 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Olin aikanaan ammattiliiton jäsen. Ei mulla valittamista, hyvin menee. Lue lisää...
ONNELLINEN.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.11.

Fingerpori

13.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image