Kolumnit

EU tarvitsee tehokkaampaa muut­to­liik­keen hallintaan

Kolumnit 22.11.2019 20:00
Hannu Takkula

Viime vuosina Euroopan unionia on kohdannut ennennäkemätön muuttoliike, minkä seurauksena turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut rajusti. Muuttoliikkeen huippu koettiin vuonna 2015, kun yli miljoona ihmistä pyrki Eurooppaan vaarallista merireittiä. Tämän jälkeen tulijamäärät ovat palanneet kriisiä edeltävälle tasolle.

Muuttajien tulva on tuonut mukanaan haasteita EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikalle ja ulkorajojen valvonnalle. Vakiintuneet järjestelyt ovat joutuneet kovalle koetukselle.

KUVA: Van Soens Eve

Kriisin ratkaisemiseksi EU on ryhtynyt useisiin toimiin, muun muassa hotspot-alueiden perustamiseen etulinjassa sijaitseviin Kreikkaan ja Italiaan sekä tilapäisten siirtojärjestelmien käyttöönottoon.

Lisäksi komissio on antanut lainsäädäntöehdotuksia, joilla uudistettaisiin yhteinen turvapaikkajärjestelmä. Uudistuksen ytimessä on niin sanotun Dublin-mekanismi. Mekanismilla velvoitetaan turvapaikanhakijat jättämään hakemus siihen EU-maahan, johon he ovat ensin saapuneet.

Mekanismiin ehdotettu tarkistus korvaisi väliaikaiset kiintiöihin perustuvat sijoittamisjärjestelyt pysyvällä siirtomekanismilla. Jäsenmaat eivät kuitenkaan ole vielä päässyt yksimielisyyteen ehdotuksesta.

Julkaisimme muutama viikko sitten tarkastusraportin siitä, kuinka hyvin EU on onnistunut muuttoliikkeen hallinnassa. Arvioimme erityisesti kolmea elementtiä: turvapaikkamenettelyt, väliaikaiset siirtojärjestelyt sekä palautusmenettelyt.

Turvapaikkamenettelyjen suhteen keskityimme analyysissämme EU:n perustamiin hotspot-alueisiin, joita sijaitsee viisi Kreikassa ja viisi Italiassa. Havaitsimme, että maahantulijoiden rekisteröinti ja heidän sormenjälkiensä ottaminen näillä hotspot-alueilla oli parantunut merkittävästi.

Mutta hotspot-alueiden ulkopuolella suuri määrä maahantulijoita matkustaa yhä tulomaan ulkopuolelle rekisteröitymään turvapaikan hakijaksi. Periaatteessa kaikkien yli 14-vuotiaiden

luvattomien maahantulijoiden, joita ei ole käännytetty, sormenjäljet tulisi ottaa ja laittaa EU:n yhteiseen tietojärjestelmään (Eurodac).

Näin ei kuitenkaan aina ole.

Esimerkiksi vuonna 2018 havaittiin lähes 118 000 luvatonta maahantulijaa, mutta sormenjälkiä löytyi vain noin 103 000.

Havaitsimme myös, että identtisiä sormenjälkiä löytyi vuosina 2015–2018 runsaasti kahdesta paikasta. Nämä niin sanotut ulkomaiset osumat osoittavat, että Kreikasta ja Italiasta liikkui paljon turvapaikanhakijoita muihin jäsenvaltioihin.

Esimerkiksi vuonna 2015 tällaisia osumia löytyi noin 236 000 kappaletta.

Ulkomailta saadun osuman tulisi käynnistää Dublin-palautus takaisin siihen maahan, johon muuttaja on ensin saapunut. Eurodac-tietojen analyysista kävi ilmi, että pyydettyjen ja vastaanotettujen Dublin-palautusten toteutumisaste oli hyvin vaatimaton.

Esimerkiksi kun vuonna 2018 EU:ssa tehtiin noin 148 000 Dublin-palautusta koskevaa pyyntöä, vain vajaat 26 000 palautusta toteutettiin. Heikkoon toteutukseen oli useita syitä: pakeneminen, humanitaariset syyt, lykkäävät tuomioistuinten päätökset ja perheiden yhdistäminen.

Hätätilanteissa sovellettavien väliaikaisten siirtojärjestelmien tavoitteena oli turvapaikanhakijoiden laajamittainen uudelleenjakaminen jäsenvaltioiden kesken.

Kun alkuperäinen tavoite oli siirtää 160 000 maahanmuuttajaa, jäsenmaat sitoutuivat lopulta alle 100 000:een ja vajaat 35 000 lopulta siirtyi. Näin ollen järjestelmä ei juurikaan vähentänyt Kreikan ja Italian turvapaikkajärjestelmiin kohdistuvia paineita.

Palautusmenettelyssä toimeenpano on ollut niin ikään vaatimatonta. Muuttajia palautetaan paljon vähemmän kuin palauttamispäätöksiä tehdään.

Koko EU:n alueella poistumaan määrättyjen kolmannen maan kansalaisten palautusaste oli noin 40 prosenttia vuonna 2018; Kreikassa ja Italiassa noin 20 prosenttia. Euroopan ulkopuolisiin maihin suuntautuvissa palautuksissa palautusasteet olivat vieläkin alhaisempia.

Syitä alhaiseen palautusasteeseen on useita: turvapaikkaprosessit ovat pitkäkestoisia, yhdennetty palauttamistapausten hallintajärjestelmä puuttuu, palauttamispäätöksiä ei tunnusteta vastavuoroisesti eikä kirjata järjestelmällisesti, säilöönottokeskusten kapasiteetti ei ole riittävä, muuttajien alkuperämaan kanssa tehtävä yhteistyö on vaikeaa tai muuttajat yksinkertaisesti pakenevat, kun heitä koskeva palauttamispäätös on tehty.

On siis selvää, että tarvitaan ryhtiliikettä. Unionin on tehostettava muuttajien turvapaikkaprosessiin, siirtoihin ja palauttamiseen liittyviä toimiaan, jotta EU-tuen tavoitteet saavutettaisiin paremmin.

On korkea aika puuttua tehokkaammin tavoitteiden ja tulosten välisiin eroihin.

Hannu Takkula on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.

MAINOS

Kommentoi

Dublin menettely on epäreilu Euroopan rajavaltioiden kannalta. Veneellä tullaan aina rajavaltioon. Kyllä lentokoneella voi tulla sisemmäksikin Erooppaan, mutta hyvin harvoin pakolainen pääsee lentokoneen kyytiin passintarkastusten läpi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maailmassa on yli 60 miljoonaa pakolaista, ja se on sitten tulva kun Eurooppaan tulee rippeitä siitä. Niitäkään ei olisi tullut ilman länsimaitten toimintaa vaikkapa Irakissa ja Afganistanissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä Eu:n sisäinen tarkastusraportti on sarjassamme "kirjeitä joulupukille" eli ei tuota mitään merkittävää tämäkään raportti, jos saan veikata. Merkittävintä Suomenkin kohdalta oli 2015 se, että Suomi ei pystynyt laittamaan rajoja kiinni ja luomaan rajavalvontaa. Tästä on nyt sitten saatu "nauttia" täällä Oulussakin aivan riittämiin. Muutama tuhat ihmistä tuli toisista Euroopan maista ja olivat olleet siellä jo useita vuosia. Miten tämä maahanmuuton muoto on humanitaarista? Kun yritetään olla niin humaania, että melkein siihen tukehdutaan, se tarkoittaa sitä, että silloin myös unohdetaan ajatella asioiden tilaa ja toimia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa Keskusta on edelleen hallituksessa ja voi (ehkä) vaikuttaa näihin asioihin. Takkulan oma toiminta europarlamentissa on ollut maahanmuutto- ja siirtolaisasioissa tähän asti kaikkea muuta kuin Suomen edun mukaista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ikävä, että keskustan edustaja flirttailee rasismin kanssa. Yksi Suomen kasvun este on se, ettei ulkomaista työvoimaa saa ilman raskasta lupabyrokratiaa palkattua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja höpö, höpö! Suomeen saadaan rehellisin keinoin keitä tahansa töihin, kunhan yritykset hoitavat asiat kuntoon niin kuin pitää eli maksavat oikean palkan ja työntekijän edut ovat kunnossa. Totta kai Suomen yritykset haluavat mahdollisimman halpaa työvoimaa sehän on selvä, jotta viivan alle jää riittävästi ja aina vain enemmän ja enemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerropa mitä työvoimaa Suomeen nyt kipeästi kaivataan? Tutkijat, asiantuntijat ja yleensä kaikki omalla työllään elävät ja perheensä elättävät saavat työluvan ja ovat todella tervetulleita, olivatpa vaikka vihreitä tai violetteja väriltään. Euroopan Unioinin jäsenmaissa on 500 miljoonaa tulijaa, jos olot ovat kunnossa. Meillä on yli 200 000 työtöntä jo nyt ja toinen mokoma työmarkkinoiden ulkopuolella. Kyllä siitä populasta saadaan koulutettua työvoimaa, jos halutaan. Ruotsin "kasvu" on tullut kotimaisen kysynnän lisääntymisestä veronmaksajien kustantamana. Varjopuolena ovat oleet kansallisen identiteetin murros, asuntopula suurkaupungeissa ja turvattomuuteen ja rikollisuuteen liittyvät lieveilmiöt. Rasismin kanssa tällä realismilla ei ole mitään tekemistä. Jos on, niin kerropa mitä? Koko maailman elättämisestä kieltäytyminen ei ole rasismia. Kerropa myös, missä EU:n ulkopuolisessa maassa suomalaiselle taataan elinikäinen ylläpito ja sosiaaliturva, jos Suomen vallanpitäjät koetaan sortavana jne., että lähtisit hakemaan turvaa mielipidepakolaisena muualta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:13
Ovensuukyselyt: Konservatiivit ottamassa murskavoiton Britannian parlamenttivaaleissa – ennusteen mukainen vaalitulos tietäisi nopeaa brexitiä
12.12.
Nelostie suljettu liikenteeltä Rovaniemellä Petäjäkosken ja Jaatilan välillä – liikenne ohjataan kiertotielle
12.12.
Auto syttyi palamaan lattiaa hitsattaessa Oulaisissa – ajoneuvo tuhoutui käyttökelvottomaksi, henkilövahingoilta säästyttiin
12.12.
Liikkuvan poliisin perinneyhdistys: peltipoliisien sijoittelulle ei suurelta osin järkeviä perusteita – "Kansan silmissä kameratolpista tullut sakotusautomaatteja"
12.12.
Kärppien tähdet Juho Lammikko ja Jesse Puljujärvi pohjustivat Leijonien nousun ahdingosta jatkoajalle – sitten Tshekki tarjosi kylmän suihkun voittomaalin muodossa
12.12.
Oulun Uinti yllätti naisten viestihopealla SM-altaassa Tampereella
12.12.
Mies uhkasi rikosseuraamustyöntekijää puhelimitse – kertoi tarkoituksenaan olleen valittaa työtehtävien hoidosta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.12.

Fingerpori

13.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image