Kolumnit

Brexit herätti henkiin uuden Hansaliiton

Kristi Raik
Kolumnit 4.1.2019 20:00
Kristi Raik

Iso-Britannia on puolitoista vuotta tehnyt lähtöä Euroopan unionista. Lopputulos selviää aikanaan, mutta lähtöprosessi on jo aiheuttanut voimasuhteiden ja ryhmittymien muutoksia unionissa.

Kristi Raik

Jäsenmaiden keskinäisissä suhteissa haetaan uutta tasapainoa. EU on kuin jakkara, jonka yksi jalka on pettämässä.

Yksi muutos on niin kutsutun uuden Hansaliiton esiinnousu. Tämän pohjoisen koalition muodostavat EU:hun kuuluvat Pohjoismaat eli Suomi, Ruotsi ja Tanska, kolme Baltian maata sekä Hollanti ja Irlanti.

Vaikka uusi Hansaliitto on saanut eurooppalaisessa keskustelussa paljon huomiota, sen merkitys on rajallinen. Ryhmään kuuluvat kahdeksan maata ovat linjanneet yhteisiä kantojaan ennen kaikkea euroaluetta koskevissa kysymyksissä.

Hansaliiton nimike on tullut uusiokäyttöön vasta hiljattain, mutta sen taustalla on eurokriisin aikana 2010-luvun alkuvuosina revennyt pohjoisen ja etelän välinen railo. Pohjoiset EU-maat korostavat jäsenmaiden kansallista vastuuta taloudenpidosta ja veloista ja ovat haluttomia vahvistamaan yhteisvastuuta.

"Pohjoisen koalition muodostavat Suomi, Ruotsi ja Tanska, kolme Baltian maata sekä Hollanti ja Irlanti."

Toisaalla EU:n eteläsiipi liputtaa omaa näkemystään eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Se on vaatinut enemmän yhteisvastuuta ja yhteisen rahapolitiikan täydentämistä vahvemmalla yhteisellä finanssipolitiikalla.

Jakolinja kulkee Ranskan ja Saksan välistä. Saksa ei kuulu uuteen Hansa-ryhmään, mutta sen näkemykset euroalueen tulevaisuudesta ovat samansuuntaiset. Niinpä Berliini on ollut hiljaa tyytyväinen siihen, että pohjoinen ryhmittymä on toiminut Ranska-Saksa parivaljakon jarrumiehenä.

Ranskan ärtymys puolestaan pulpahti pintaan, kun maan valtiovarainministeri hiljattain moitti Hansaliittoa EU:n jakamisesta ja suljetun klubin luomisesta. Pohjoisen Euroopan kannat ovat vesittäneet Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kunnianhimoiset euroalueen uudistussuunnitelmat, mukaan lukien ajatuksen euromaiden yhteisestä budjetista.

Hansa-ryhmä pitää sisällään kuusi Pohjolan ja Baltian EU-maata, joiden kesken toimii jo ennestään tiivis yhteydenpito ja kantojen koordinaatio EU-asioissa.

Viron Ulkopoliittisen instituutin tuore raportti tarkastelee Pohjolan-Baltian ryhmälle keskeisiä yhteistyön alueita EU:ssa, kuten vapaakaupan puolustaminen, sisämarkkinoiden kehittäminen, digitalisaatio sekä puolustusyhteistyön vahvistaminen tavalla, joka huomioi Itämeren alueen tarpeet.

Kuten raportti korostaa, Pohjola-Baltia yhteistyö EU:ssa on joustavaa ja avointa muille jäsenmaille. Kuuden maan EU-politiikassa on huomattavia eroja, joten yhteistyö rajoittuu sellaisiin kysymyksiin, joissa yhteiset edut pystytään määrittelemään.

Maat ovat myös hyvin tietoisia siitä, että niiden painoarvo unionissa on kovin rajallinen. Määräenemmistöllä päätettävissä asioissa kuudella pohjoisella jäsenmaalla ei ole yhteensä tarvittavaa äänimäärää edes päätösten estämiseen. Ne tarvitsevat väistämättä kumppaneita isojen jäsenmaiden joukosta.

Nyt unionista on lähdössä yksi kolmesta suuresta jäsenmaasta, Iso-Britannia, joka on vahvasti puolustanut avointa taloutta ja kantanut huolta pohjoisen ja itäisen Euroopan turvallisuudesta.

Uusi Hansaliitto pyrkii jossain määrin paikkaamaan Brexitin jättämää vajetta. Ryhmittymän suurin jäsenmaa on Hollanti, jota sen Hansa-kumppanit eivät kuitenkaan halua nähdä uutena alueellisena johtajana.

Hollanti käyttää Hansa-ryhmää omien näkemystensä edistämiseen, jotka ovat vain osittain yhteneväiset ryhmän muiden jäsenten kantojen kanssa. Vaikka Ranska ehti jo arvostella Hollantia pohjoisen blokin rakentamisesta, pysyvien blokkien rakentaminen on juuri se, mitä Pohjolan-Baltian maat haluavat välttää.

Pienet jäsenmaat tarvitsevat nyt ennen kaikkea toimivat suhteet Berliiniin ja Pariisiin. Vahvat yhteiset instituutiot ovat yhä pienten maiden paras turva EU-päätöksenteossa, mutta poliittisen epävakauden oloissa korostuu kahdenvälisten suhteiden merkitys suurvaltoihin eli EU:n sisällä Saksaan ja Ranskaan. Alueellinen yhteistyö voi toki edistää myös suurvaltasuhteita - pienten pohjoisten maiden ääni kantaa paremmin, jos se esittää samaa säveltä.

Ranska ei pidä Hansaliitosta, mutta se on viime vuosina panostanut aiempaa enemmän suhteisiin pohjoisten EU-maiden kanssa. Jälkimmäisten näkökulmasta Ranskan merkitys on noussut etenkin turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, jossa Macron on hakenut johtoasemaa Trumpin ja Brexitin luomassa epävarmuuden tilassa.

Sekä Pohjoismaat että baltit ovat suhtautuneet EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan varauksellisesti, joskin eri syistä. Viime vuosina niiden kiinnostus eurooppalaisen puolustusyhteistyön vahvistamiseen on selvästi kohonnut. Samalla maita yhdistää näkemys USA:n korvaamattomasta roolista Itämeren alueen turvallisuudelle. EU-jakkara kestää Brexitin, mutta se ei ole valmis seisomaan ilman transatlanttista tukijalkaa.

Kristi Raik on Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)

Kommentoi

Ei tullut maalailluista EU:n "hyvistä" juuri mitään.

Matkustaminen on yhtä helppoa/vaikeaa kuin ennen. Holtiton passien jakelu on johtanut merkillisiin uutisiin missä "suomalainen" on pidätetty Iso-Britanniassa terrorista epäiltynä. Taitaa muuttua matkustaminen suomalaisille jatkossa vain vaikeammaksi. Kerran menetetty, ikuisesti menetetty.

Tavaroiden vapaan liikkumisen piti laskea mm. autojen ja alkoholin hintoja. Ei uskonut minua saksalainen tohtorismies kun kerroin että häneltä ostamani viisi vuotta vanhan auton hintaan tullaan lätkäisemään 30% verot. Lisäksi tarve hankkia Suomen olojen vaatimat lisukkeet (talvirenkaat, lämmitys, yms.). Ehkä uskoi kun viestin Tullin päätöksestä sen saavuttua.

Alkoholin tilaaminen Euroopasta on tehty mahdottomaksi. Täysin laittomasti, vastoin EU:n periaatteita.

Sotilaallista turvaa EU ei ole tuonut nimeksikään.

Ei olla missään suhteessa "ytimessä", ei todellakaan vaikka Kiinan keisarin kanssa keskustellut suomalainen ydinvaikuttaja näin selitti. EUROonkin mentiin kysymättä maan asukkailta. Läntisessä naapurissa kysyttiin eikä menty. Ei tullut siellä 10 vuoden lamaa niin kuin Suomessa Euroopna parhaaksi valitun valtiovarainministerin (sittemmin pääministeri ja jokin räätälöity varjokomissaari, palkkiovirka) valtakaudella. Jolloin valtion velkakin sujuvasti tuplattiin reilussa puolessa vuosikymmenessä. Ko. velka heilahti sittemmin kevyesti yli 100.000 miljoonan euron ilman että asiasta olisi paljoa uutisoitu. Mitä nyt pienistä. Ehkä sitten kun ollaan menty yli 150.000.000.000 euron.

Toisin kuin muut EU-maat, kaikkia EU:n pikkupykäliäkin myöten mennään välimerkin intiiminen kanssakäymisen tasolla. Monissa maissa oltaisiin kadulla protestoimassa idioottimaisia päätöksiä, siksi niitä ei huomioida tai vain pintapuolisesti.

Kreikkaa ja muita on tuettu ja "tienattu" tällä. Käsi ojossa ollaan muille tunkemassa rahaa samaan aikaan kuin toinen käsi lainaa tuhansia miljoonia euroja vuosittain, ulkomailta. Nimet on papereissa vakausmekanismeista, ei taida olla montakaan viikkoa aikaa kaivaa kukkarosta 10.000 miljoonaa tukia muille maille ja näiden pankeille jos käsky käy.

Liittovaltiokin pitää saada aikaan jossa isoilla päätösvalta Suomen budejtista. Mahtaneeko verotus täällä keventyä kun on tuettava satoja miljoonia eurooppalaisia oman kansan lisäksi. Vieäläkö asuntojen kuplahinnat jatkavat nousuaan ja työllisyys kasvuaan?

Kehitysapuun menee merkittävä osa budjetista. Se vaiettu eli kehitysmaiden tukeminen Suomen sisällä on mahdoton laskea. Sitä ei vain kukaan pysty laskemaan, tarvittavaa nerojen joukkoa ei vain ole olemassa. Tuollainen 2.000 - 3.000 miljoonaa euroa vuodessa lienee hyvinkin tarkka arvio. Siis 2 - 3 miljardia, joka vuosi! Mutta tällaisia pieniä menoeriä ei tietenkään ole tarvetta uutisoida. Onhan budjetissa pelivaraa ja aina on ne kuuluisat tilastot!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika hyvin sanottu, että EU on kuin jakkara, mutta siitä ei ole lähdössä vain yksi jalka, vaan kaikki jalat ovat menossa alta ja kerralla.

Britannia on siis ulkona virallisestikin aivan kohta. Ranskassa Marconin suosio on painunut alle 20% mikä tarkoittaa sitä, että kevään keltaliivimellakoissa ei tarvitse paljoa tapahtua ja edessä on uudet presidentinvaalit. LePen tulee voittamaan nämä vaalit hirmuisella marginaalilla ja Ranska jättää sen jälkeen EU:n aivan kuten LePen on äänestäjilleen luvannut. Lisäksi LePen taustajoukkoineen on saamassa kevään EU-vaaleissa ennätysmäisen potin eli EU on menetetty siltäkin osin.

Mitä jää jäljelle? No tietenkin Saksa. Mitä on Saksaan kuulunut kesän jälkeen? Se on hyvä kysymys, sillä Saksaan ei ole kuulunut paljoa mitään. Merkel ei ole enää puolueensa puheenjohtaja eikä tavoittele jatkokautta liittokansleriksi. Mitä ihmettä tapahtui? Kaikkien arvioiden mukaan Merkelillä oli jäljellä vielä vähintään 10 vuotta ja koko EU oli rakentunut hänen varaansa hyvin pitkälle. Vielä keväällä kaikki oli hyvin ja Merkel matkalla kohti suuria huippuja. Mitä ihmetä kesällä tapahtui? Merkel jätti kaiken vallan tuosta noin vain niin nopeasti, että emme ole asiasta ehtineet edes puhua saati ymmärtää.

EU kaatuu täydellisellä varmuudella ja tämä eurooppalaisille suunnattu Neuvostoliitto murtuu edessämme ja sen takaa avautuu vapaus jota meidän nyt aikuisten sukupolvi ei ole koskaan kokenut. Me luulimme että elämme vapaudessa, mutta se on ollut valhe. Me emme tiedä mitä vapaus on, mutta kohta tiedämme. Globalismi on ollut yksi suuri valhe ja siksi se nyt sortuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Globaali -käsite kuvaa hyvin tätä maailmaa, eikä "globalismi" sorru nyt eikä myöhemminkään vaan sen ulottuvuus laajenee ja syvenee samoin kuin EU:n asema geopolitiikassa ja maailmantaloudessa vahvistuu.
Angela Merkel eikä yksikään muukaan ihminen ole korvaamaton. On tärkeää, että poliittinen valta ei henkilöidy yhteen ainoaan yksilöön vaan vastuuta annetaan uusille, nuorille politiikan tekijöille ja vielä vastuuta jaetaan useammalle henkilölle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on paikoin huono Kainuun maakunnassa, Etelä-Lapissa sekä Koillismaalla lumisateen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi illasta alkaen Pohjois-Karjalan maakunnassa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

PEKKA HAAVISTO

377 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kyseenalainen onnellisuustutkimus

Kyllä tutkimus perustuu mitattavissa oleviin, ja myös vertailukelpoisiin tietoihin eikä mielipiteisiin. Tämä oli jo sei... Lue lisää...
Heippa vaan rehellis...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image