timo.myllykoski@kaleva.fi
Jos vetää vähän mutkia suoraksi ja oikaisee jyrkimmät kaarteet, niin voi todeta Raahen seutukunnan kuntapäättäjien vähät välittävän siitä, mihin ja miten kunnan rahoja käytetään. Nolo juttu, mutta valitettavasti melkoisen totta. Itse asiassa ihan tutkittu juttu.
Raahen kaupunki ja seutukunnan kunnat Pyhäjoki, Siikajoki ja Vihanti kustantavat vuosittain seutukunnallisten kehittämisyhteisöjen toimintaa merkittävällä kuntarahoitusosuudella. Esimerkiksi Raahen seutukunnan kehittämiskeskus perii näiltä neljältä kunnalta toimintaansa rahaa 32 euroa jokaista asukasta kohti, eli yhteensä hieman yli 1,1 miljoonaa euroa vuodessa.
Juridisesti samaa organisaatiota olevat kehittämiskeskus, yrityspalvelut, aluekeskusohjelma ja teknologiakeskus selvityttivät juuri valtuustokauttaan päättelevien kuntapäättäjien tietämystä ja mielikuvia seutukunnallisista kehittämistoimijoista. Lopputulema oli juuri se nolo juttu, nimenomaan vastaajien eli kuntapäättäjien osalta.
Organisaation rahoittajille suunnattu mielikuvatutkimus oli jopa jäädä ilman tuloksia, kun ensimmäisellä kerralla seutukunnan 129 valtuutetusta kyselylomakkeen palautti vain 20 päättäjää. Kun tutkimuksen opinnäytetyönään tehneet ammattikorkeakoulun opiskelijat hieman potkivat valtuutettuihin vauhtia, palautui lomakkeita vielä 22 kappaletta lisää ja vastausprosentti nousi analysoitavaksi kelpaavaan 33 prosenttiin.
Jos kysely olisi suunnattu tavallisille kuntalaisille, 33 prosentin vastausprosentti olisi täysin ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Mutta kun kohderyhmä edustaa kehittämistoimijoiden rahoittajia, tulos on nimenomaan nolo. Kokonaan vastaamatta jättäneet 85 valtuutettua unohtivat, tai eivät edes ymmärtäneet esittää kiinnostunutta.
Kovin mairitteleva ei ole tutkimuksen lopputulos vastanneidenkaan kuntapäättäjien osalta. Kyselyssä kun ei edes testattu hallussa olevaa faktatietoa, vaan pelkästään mielikuvia. Kun mielikuvatkin ovat vain sinne päin, niin mikä mahtaakaan olla valtuutettujen tiedon taso kuntien rahoittamista toimijoista ja niiden toiminnasta?
Ovatko kuntapäättäjät ehkä laiskoja, tyhmiä tai saamattomia? Tähän kysymykseen sen enempää tutkimuksen tilaajat kuin tekijätkään eivät halunneet vastata. Vaan eipä se heidän tehtävänsä olekaan. Sen sijaan kysymystä on syytä pohtia jokaisen sellaisen henkilön, jota katsoo peilistä Raahen seutukunnassa kaudella 2005-2008 vaikuttanut kaupungin- tai kunnanvaltuutettu.
Mielikuvatutkimuksen tilaajat saivat tutkimuksesta toki pureskeltavaakin. Vastanneet valtuutetut kun odottavat kehittämisyhteisöiltä lisää konkreettista toimintaa ja tuloksia, sekä ennen kaikkea lisää avointa viestintää myös omistajakuntien valtuutetuille.
Toiveet ovat oikeutettuja, ja kehittämistoimijoiden vetäjät aikovat niihin myös vastata. Toisaalta, jos kuntapäättäjä on aidosti kiinnostunut asioista ja janoaa tietoa, hänellä on oikeus sekä velvollisuus myös omatoimisesti pyytää kaipaamaansa tietoa.
Seudulliset kehittämistoimijat hippuilevat jo tutkimuksen uusimista muutaman vuoden kuluttua. Jospa uudet valtuustot osaisivat tuolloin ainakin esittää olevansa kiinnostuneita rahoittamiensa tahojen toiminnasta, niin tilaajien ei tarvitsisi enää luonnehtia tutkimuksen vastausprosenttia järkyttäväksi.