Pääkirjoitus

Mie­li­ala­lääk­keil­lä haetaan työ­te­hoa

Suomessa arvioidaan olevan yli 800 000 ihmistä, jotka käyttävät Kelan korvaamia mielialalääkkeitä. Vaikka tuosta luvusta siivottaisiin pois alle 20-vuotiaat sekä yli 65-vuotiaat, jäljelle jää noin puoli miljoonaa työikäistä, jotka napsivat mielialalääkkeitä jatkuvasti. Suuri osa heistä käy työssä.

Suomessa arvioidaan olevan yli 800 000 ihmistä, jotka käyttävät Kelan korvaamia mielialalääkkeitä. Vaikka tuosta luvusta siivottaisiin pois alle 20-vuotiaat sekä yli 65-vuotiaat, jäljelle jää noin puoli miljoonaa työikäistä, jotka napsivat mielialalääkkeitä jatkuvasti. Suuri osa heistä käy työssä.

Merkillepantavaa on, että mielialalääkkeiden otto kasvaa koko ajan. Lääkkeiden yleistyminen on suorassa yhteydessä siihen, että mielen sairaudet ja häiriöt ovat lisääntyneet. Mielenterveysongelmista on tullut pääsyy ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen.

Työelämän vauhdin ja vaatimusten kasvusta on kannettu huolta pitkään. Niitä pidetään henkisten ongelmien pääasiallisina aiheuttajina. Kun tähän lisätään työttömyys tai työttömäksi joutumisen uhka mukaan tulevine taloudellisine epävarmuustekijöineen, ei ole ihme, että moni voi pahoin.

Lääkkeet ovat tietysti sitä varten, että niillä yritetään hoitaa sairauksia ja helpottaa ihmisen eloa. Mutta on menty liian pitkälle, kun vaivaan kuin vaivaan yritetään hakea ratkaisua pillereistä. Monista arkielämää askarruttavista asioista on tehty sairauksia, joita hoidetaan lääkkeillä.

Mielialalääkkeitä käytetään myös itsensä piristämiseen, väitettiin Ylen uutisissa viikolla. Halutaan jaksaa työssä enemmän ja sinnitellä kiihtyvässä vauhdissa yli luontaisten voimavarojen. Tämä on tietysti ymmärrettävää, sillä kukapa sitä haluaisi pudota rattailta.

Huolestuttavaa on, että mielialalääkkeiden voimalla halutaan suorittaa urotekoja kuten tehdä ympyriäisiä päivä.

Tämä tie on pettävä, ja lääkkeiden käyttö kääntyy varsin pian käyttäjäänsä vastaan. Jos työn vaatimukset ovat tätä tasoa, pitäisi työpaikoilla havahtua hyvissä ajoin.