Hyväntekeväisyydestä on
Suomessa tullut vuosi vuodelta kasvava trendi.
Entistä useammat yritykset lahjoittavat perinteiset joulukortteihin tarkoitetut varat hyväntekeväisyyteen. Myös tavalliset kansalaiset avaavat joulun aikaan kukkaronsa ja antavat roponsa järjestöjen keräyksiin.
Yritysten, liikelaitosten, yhteisöjen, järjestöjen ja kansalaisten lähettämissä joulukoreissa pyörii miljoonabisnes. Joulun aikaan posti kuljettaa yli 50 miljoonaa joulukorttia, keskimäärin viisi jokaista suomalaista kohti. Postin ohella myös kauppa hyötyy korttimyynnistä, sillä korttien hinnat voivat olla melko korkeita.
Hyväntekeväisyyden kasvu ei näy pelkästään joulutervehdyksiin varattujen rahojen siirtämisessä apua tarvitseville. Monet yritykset, järjestöt ja yksityiset ihmiset ovat innostuneet varsin konkreettisesta avustamisesta. Ystävälle tai perheenjäsenelle annettu joululahja onkin suunnattu kehitysmaiden köyhyyden torjumiseen. Yritykset ja liikelaitokset jakavat stipendejä ja lahjoittavat suuriakin summia eri kohteisiin.
Eettiset joululahjat ovat päivän hittituotteita. Esimerkiksi Kirkon ulkomaanavun Toisenlainen lahja -kampanja on tänä vuonna saanut uutta vauhtia. Markkinoinnin tehostamisen myötä lahjojen määrä on kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna.
Kehitysmaiden köyhille suunnatut vuohet ovat yksi tämän vuoden suosikkilahja. Varsinkin naisille suunnattu pieneläinlahja luo hyvinvointia koko perheelle. Vuohen ohella Kirkon ulkomaanavun lahjakaupasta voi hankkia koulupuvun, puuntaimia, siemeniä ja kalastusverkkoja köyhille. Kirkon ulkomaanapu hakeutuu yhteistyöhön yritysten kanssa päästäkseen kanavoimaan avustusvarat kohteisiinsa.
Monilla suomalaisilla on myös omia kummilapsia avustusjärjestöjen kautta. Kuukausittainen avustussumma takaa esimerkiksi Ugandan aids-alueen orpolapselle koulutarvikkeet, koulupuvun, terveydenhuollon tai peräti oman lehmän.
Yritysten hyväntekeväisyyteen käyttämien varojen kasvu kertoo todellisesta tai niiden tiedotusosastojen haistamasta yhteiskuntavastuun merkityksestä. Yritysten sosiaalinen vastuu on myös markkinointikeino, jolla ne pyrkivät parantamaan imagoaan ja käyttävät sitä kilpailukeinona.
Vapaaehtoinen vastuunkanto antaa yrityksille mahdollisuuden erottua muiden joukosta. Yritykset ja järjestöt myös mieluusti julkistavat lahjoituksensa saadakseen hyvää mainosta.
Vastineeksi hyvästä tahdosta elinkeinoelämä haluaa laajentaa lahjoitusten verovähennysoikeutta. Kehitysyhteistyöministeri Paula Lehtomäki suhtautuu asiaan myönteisesti ja haluaa uudistuksen seuraavaan hallitusohjelmaan. Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos on puolestaan varauksellinen.
Kehitysyhteistyön ja sosiaalipolitiikan katsotaan Suomessa perinteisesti olevan verovaroin ylläpidettyä toimintaa. Vapaaehtoisjärjestöjen työ voi parhaimmillaan tukea julkista sektoria ja täydentää sitä. Näin on syytä jatkaa myös vastaisuudessa.
Verovähennysoikeuden varjopuolena on se, että lahjoitusvaroin järjestetyt hyvinvointipalvelut voivat pitkällä aikavälillä jäädä ilman julkista rahoitusta. Hyvää tulosta tekevät yritykset eivät tarvitse ylimääräistä tukea hyväntekeväisyytensä rahoittamiseen. Verovähennysoikeus pitäisi ulottaa mieluummin yksityisten ihmisten tekemiin lahjoituksiin.
Jos yrityksillä on aitoa joulumieltä, ne pystyvät tekemään lahjoituksia myös ilman valtion vastaantuloa. Parhaatkin yritykset kun antavat enimmilläänkin vain muutaman promillen tuloksestaan vapaaehtoiseen sosiaalisen vastuun kantoon.