Paavo Kuosmasen piti juosta Berliinin maraton, kun 80 vuotta oli juuri tullut täyteen. Hammastulehdus perui osanoton, joten hän päätti kaverinsa kanssa yrittää kymmenen vuoden kuluttua uudelleen.
Kahden vuoden päästä se olisi edessä.
"Heh, katsotaan nyt, jääkö se vitsin asteelle. Voisihan sen kyllä hiljaakin hissutella", Kuosmanen naurahtaa pilke silmäkulmassaan eikä luovuta. Se ei ole ollut hänellä koskaan tapana.
Hän on jo juossut puolenkymmentä maratonia. Seitsemänkymppisenä meni Helsinki City Maraton kevyesti alle neljän tunnin.
"Ei kai se ylivoimaista olisi nytkään. Marjametsässä menee helposti kuusi tuntia, ja hirvijahdissa saatetaan kiskoa lihoja kolmekin tuntia ryteiköstä ihmisten ilmoille joka syksy", Kuosmanen sanoo. Hänen olemuksensa vahvistaa teräskunnon todeksi.
"Pienestä pitäen olen harrastanut liikuntaa. Se on pitänyt vetreänä", Kuosmanen sanoo.
Olohuonetta hallitsee palkintokokoelma, jossa on noin viidensadan palkinnon seassa 18 SM-kultaa, saman verran hopeaa ja veteraanien MM-mitaleita. Palkinnon arvoisesti on hiihdetty, yleisurheiltu, kierretty ampumahiihtokisoja ja metsästysammuntakilpailuja. Muun muassa.
On aivan pakko kysyä, sisältyykö rautaiseen kuntoon liikuntaharrastuksen lisäksi myös ravinto-opillisia salaisuuksia.
"Monipuolinen, tavallinen kotiruoka riittää ihmiselle erittäin hyvin. Mutta olen minä kyllä syönyt koko ikäni valtavasti marjoja", Kuosmanen sanoo painokkaasti.
Pudasjärvelle piti
saada urheiluseura
Sotavuodet katkaisivat pudasjärveläisen parhaat urheiluvuoden. Lemetin motin, Kiestingin ja monen muun sotatantereen kautta kotiin palannut Paavo Kuosmanen päätti kavereidensa kanssa perustaa urheiluseuran, jotta nuorilla olisi tekemistä. Aiemmin nuoria liikuttaneet suojeluskunnat oli lakkautettu.
"Kävin kysymässä neuvoja SVUL:n Oulun piiristä ja palasin paperinivaskan kanssa. Viisi miestä meitä istui Osuuskaupan pirtissä 18. helmikuuta 1945, kun perustimme seuran. Hiihto, yleisurheilu ja pesäpallo tulivat ensimmäisinä lajeina seuran ohjelmaan", ainoa elossa oleva perustajajäsen sanoo.
Paavo Kuosmanen ymmärtää hyvin verrata seuran alkuaikoja nykyaikaan.
"Hyvä, että nuoret harrastavat jotakin. Vaikka pallopelejä halleissa, joita ei meidän aikanamme ollut. Mutta yksilölajeissa hieman huolettaa valmentajien kunnianhimo: kun lahjakas tyyppi löydetään, hänelle lyödään heti sellainen harjoitusohjelma, että into loppuu."
Monen lajin
kasvattajaseura
Seuran nykyinen puheenjohtaja Heino Ruuskanen on hyvillään, että Pudasjärvi voi tarjota eri lajien lupauksille hyvän kasvualustan.
"Tämä kausi on vuoden 1966 jälkeen ensimmäinen, kun meillä ei ole lentopallon miesten edustusjoukkuetta lainkaan. Nyt keskitymme junioritoimintaan. Kannattaa panna merkille, että lentopallon SM-liigassa pelaa kolmetoista Pudasjärven Urheilijoiden kasvattia", Ruuskanen sanoo ylpeänä.
Lentopalloilijoiden kirkkain tähti on ammattilaiskentille saakka edennyt Tuomas Sammelvuo.
Seuran suurimmat jaostot ovat yleisurheilu, lentopallo ja voimistelu, niissä on aktiiveja kussakin pari sataa. Uusimmat jaostot ovat salibandy ja uinti.
"Kesällä pidettyihin yleisurheilun maanantaikisoihin osallistui yli 200 nuorta, keskimäärin 80 junioria kerrallaan. Vetäjistä on kaikki kiinni: innokkaita nuoria kyllä riittää."
1980-luvun puolivälissä seura saavutti ennätyksensä, noin
2 000 jäsentä. Nyt jäseniä on
1 200. Muuttotappio tuntuu ja näkyy.
"Alaosastoja on kymmenen. Niiden toiminta on hiipumaan päin: väen väheneminen kyliltä näkyy selvästi. Toimintamme keskittyy yhä enemmän Pudasjärven taajamaan", puheenjohtaja Heino Ruuskanen toteaa.
Pudasjärven Urheilijoiden 60-vuotisjuhlat järjestetään sunnuntaina. Liikuntahallissa klo 15 alkavassa juhlassa juhlapuheen pitää kansanedustaja Arto Bryggare.