Helsinki Pitkäaikaistyöttömyys ja äkilliset muutokset yhteiskunnallisessa asemassa saattavat tuoreiden tutkimusten mukaan altistaa itsemurhille. Kasvojen ja arvokkuuden säilyttämisestä pidetään kiinni oman elämän uhallakin, sanoo kehittämisjohtaja Liisa Saaristo Suomen Mielenterveysseurasta.
Itsemurhaan päätyvän elämän ympärille kutoutuvasta verkostosta tiedetään yhä enemmän, mutta selkeä selitysmalli on vielä kaukana. Mielenterveysseura pyrkii keräämään kentältä itsemurhiin liittyvää tietoa valtakunnallisella puhelin- ja nettikampanjallaan ensi viikon aikana.
Tietoa kaivataan mm. siitä, miten itsemurhaa hautonut on saanut apua ja tukea. Tietoa toivotaan mm. siitä, kuinka moni itsemurhaa yrittänyt lähetetään vatsahuuhtelun jälkeen kotiin ilman minkäänlaista ohjausta jatkohoitoon.
Puhelimeen odotetaan soittoja mm. itsemurhaa yrittäneiltä ja itsemurhan tehneiden läheisiltä tai keneltä tahansa kansalaiselta. Kampanjalla halutaan myös kuulostella, olisiko ilmassa jotain sellaista uutta, mitä ei olla ehkäisytyössä vielä edes osattu ottaa huomioon. Maksuttomaan numeroon 0203 44004 voi soittaa kello 14-21.
Mielenterveysseuran SOS-keskus on myös varautunut aloittamaan ohjattuja ryhmiä itsemurhaa yrittäneille ja itsemurhan tehneiden läheisille.
Loukussa omassa elämässään
Saaristo uskoo, että itsemurhavaarassa olevia voidaan auttaa myös puhumalla itsemurhasta avoimesti ja hälventämällä näin itsemurhaan liittyvää leimaa.
SOS-keskuksen kriisipuhelimeen tulee nykyisin 45 000 puhelua, joista noin tuhannessa ainakin sivutaan itsemurhaa, kertoo Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelimen koordinaattori Jaana Paasu. Usein muina ongelmina ovat työttömyys, rahavaikeudet ja parisuhdeongelmat sekä ylipäätään tilanteet, joissa ihminen kokee olevansa loukussa omassa elämässään.
Saariston mukaan soittajat eivät useinkaan ota itse suoraan puheeksi itsemurhaa. Usein he kuitenkin helpottuvat selvästi, kun asia otetaan puheeksi. Moni näkee itsemurhan tavallaan jopa selviytymiskeinona, johon päädytään, jos tilanne vielä pahenee. Siihen hetkeen ennen tilanteen pahenemista olisi auttajan hyvä päästä puuttumaan, koska silloin voi vielä muuttaa suuntaa, sanoo Paasu.
Viesteissä nousee esiin pärjääminen
Suomalaisten itsemurhat ovat vähentyneet mm. masennuksen tehokkaamman hoidon ansiosta parillakymmenellä prosentilla viimeisen viidentoista vuoden aikana. Viisitoista vuotta sitten Suomessa tehtiin noin 1 500 itsemurhaa, nyt niitä tehdään noin 1 200 vuosittain.
Itsemurhien yleisimpänä yksittäisenä syynä pidetään usein masennusta. Saariston mukaan masennus on kuitenkin liian helppo selitys itsemurhille. Niiden taustalta voi vain harvoin löytää yhtä ainoata syytä. Useimmiten ongelmat kasautuvat vähitellen monien asioiden summana.
Yhteiskunnassa sankaruus ja selviytyminen on nostettu kunniaan. Miesten itsemurhaviesteissä pärjääminen ja itsemääräämisoikeus nousevat usein esiin. Usein itsemurhan tehnyt pyytää anteeksi sitä, että ei ole selviytynyt asetetuista vaatimuksista. Naisten viesteissä näkyy jo sama arvomaailma.