Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa punnitaan parhaillaan, voidaanko mielenvikainen syytetty määrätä pakkolääkintään. Lääkkeiden tarkoituksena on tehdä syytetystä niin terve, että hänestä tulee oikeustoimikelpoinen.
Ennakkotapauksena Yhdysvalloissa ei ole mikään massamurhaaja, vaan 53-vuotias hammaslääkäri Charles Sell, jota syytetään satojen tuhansien dollarien huijaamisesta vakuutusyhtiöltä. Nyt hänet haluttaisiin saada teoistaan vastuuseen.
Sell on kuitenkin todistetusti mielenterveysongelmainen, hän kärsii vainoharhoista. Sell uskoo muun muassa valtion agenttien jahtaavan häntä ja hän näkee kuviteltuja leopardeja.
Sell on kuitenkin sen verran järjissään, että kieltäytyy lääkkeistä, koska ne aiheuttavat hänelle erittäin vaikeita sivuvaikutuksia. Hammaslääkäri ei ole myöskään syyllistynyt väkivaltaan, eikä hän ole vaaraksi ympäristölleen, joten pakkolääkitystäkään ei voida hänelle sillä perusteella määrätä.
Lääkitty väkisin ennen teloitusta
Kysymys pakkolääkityksestä ja amerikkalaisvangeista ei ole uusi. Tilanne on varsin monimutkainen: Yhdysvalloissa on lääkitty väkisin useita mielisairaita tuomittuja, jotta kuolemantuomio on voitu panna täytäntöön.
Lain mukaan mielenterveysongelmaisia ei saa on teloittaa. Samoin jo tuomittuja mielenvikaisia on voitu määrätä vankilassa pakkolääkitykseen.
Lain mukaan mielenterveyden ongelmista kärsiviä ei saisi kuitenkaan lääkitä väkisin oikeustoimikelpoiseksi. Korkein oikeus ei kuitenkaan ottanut käsiteltäväksi vuonna 2001 vetoomusta, jossa pohdittiin Russel Westonin tapausta. Hän on skitsofreniasta kärsivä mies, joka ampui kaksi poliisia Capitol-kukkulalla vuonna 1998. Weston saatiin vetoomustuomioistumen päätöksellä lääkitä oikeudenkäyntiä varten.
Tuore tapaus ei ole väkivaltarikos
Tähän saakka pakkolääkintätapauksissa on kuitenkin ollut kyse raaoista väkivaltarikoksista, Sell on talousrikollinen. Asiantuntijoiden mukaan päätöksestä tulee varsin kauaskantoinen.
Charles Sellin pakkolääkitys voi rikkoa hänen perustuslaillisia sanan- ja ajatuksenvapauksiaan, samoin kuin hänen oikeuttaan reiluun oikeudenkäyntiin. Sell ei ole lain mukaan syyllinen, vaan hänet on vasta asetettu syytteeseen. Lain mukana häntä on pidettävänä syyttömänä, kunnes toisin todistetaan.
Asiantuntijat ennakoivat myös, että pakkolääkitysoikeutta voitaisiin mahdollisesti vastaisuudessa venyttää vaikkapa sotilaiden pakollisiin pernaruttorokotuksiin tai ylivilkkaiden lasten rauhoittamiseen pakollisella lääkehoidolla. Korkeimman oikeuden päätöstä odotetaan heinäkuussa.
