Oulu Ammattikorkeakoulussa opiskelevan on vaikea saada mielenterveyshoitoa Oulussa. Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, mutta hoitoonpääsy on usein hankalaa.
Korkeakouluopiskelijat eivät ole tasavertaisessa asemassa terveydenhoidon suhteen, kommentoi Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan pääsihteeri Mikko Sormunen. Tiedekorkeakouluopiskelijoilla on Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö -järjestelmä, mutta ammattikorkeakouluopiskelijat ovat kunnallisen terveydenhuollon varassa.
OAMK:n opiskelijakunnan puheenjohtaja Tanja Huovinen selittää, että opiskelijat ovat tyytyväisiä Oulun kaupungin perusterveydenhuoltoon, mutta mielenterveyshoito ja hammashuolto nilkuttavat.
OAMK:n opiskelijakunta järjesti opiskelijoille nettikyselyn terveyspalveluista tämän vuoden alussa. Kyselyn yli 200 vastauksessa nousivat esille juuri mielenterveyspalvelujen hankala saatavuus sekä yleensäkin hajallaan olevat terveyspalvelut.
"Olisi hyvä, että lähes 6 000 ammattikorkeakouluopiskelijan Oulussa olisi yksi laitos, josta opiskelijat saisivat apua terveysongelmiin. Ei ole järkevää rakentaa kahta systeemiä. YTHS:n resursseja voitaisiin lisätä niin, että myös ammattikorkeakouluopiskelijat kuuluisivat sen piiriin", Huovinen esittää.
YTHS:n rahoitus tulee Kelalta ja osaksi yliopisto-opiskelijoilta itseltään. Nykyisin ammattikorkeakouluopiskelija ei maksa terveydenhuoltomaksua, sillä opiskelijakunnat toimivat yhdistyksinä.
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on ammattikorkeakoululaki, joka muuttaisi toteutuessaan opiskelijakuntien julkisoikeudellista asemaa. Tällöin kaikki ammattikorkeakoulujen opiskelijat olisivat automaattisesti opiskelijakuntien jäseniä.
Tanja Huovisen mukaan opiskelijat olisivat valmiit maksamaan vuosittain esimerkiksi yli 30 euron könttäsumman, jos terveydenhuoltopalvelut saataisiin toimiviksi.
"Jos YTHS:n palvelujen laajentaminen ei onnistu, tilannetta helpottaisi, jos OAMK palkkaisi psykologin ja ammattikorkean opiskelijoiden hammashuolto keskitettäisiin yhteen paikkaan", Huovinen toivoo.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitoon on panostettu kirjavasti eri puolilla Suomea. "Esimerkiksi Tampereella on toimiva malli, sillä kaupunki on halunnut profiloitua opiskelijalle myönteisenä kaupunkina", kertoo ammattikorkeakouluopiskelijoiden kattojärjestön SAMOK:n sosiaalipoliittinen sihteeri Anne Rissanen.
Ammattikorkeakouluja toimii Suomessa 86 paikkakunnalla ja Rissasen mukaan joissakin paikoissa on hätä käsissä - edes perusterveydenhuoltoa ei ole saatu toimimaan. Rissanen ei pidä kestävänä ratkaisuna sitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden hoito lykättäisiin YTHS:lle. Säätiö kun toimii vain 16 paikkakunnalla."Etsimme valtakunnallista ratkaisua. Tämän vuoden aikana Stakes tekee opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen, jonka avulla mietitään ammattikorkeakoulujen terveydenhoitojärjestelmän rakentamista", Rissanen kertoo.
Elämällä ei
tarkoitusta
Toimiva ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielenterveyshoito olisi tarpeen myös oppilaitospastori Ulla Säilän mukaan. Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntien oppilaitospastorina hän käy pari sataa opiskelijakeskustelua vuosittain. Myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden rajusti lisääntyneet ongelmat huolestuttavat häntä.
"Elämän tarkoitus on monelta hukassa. Opiskelijat pohtivat, haluavatko yleensä elää. Toiset vammautuvat perusihmissuhteissa, lisäksi ammattiin valmistumisen kynnyksellä vastuunkanto pelottaa", Säilä listaa.
Hänen mielestään opiskelijamaailma antaa suoran kuvan siitä, missä mennään yhteiskunnassa. Hektisyys, perusturvattomuus ja juurettomuus väsyttävät nuoret.
Lisää
resursseja
Oulun kaupungin mielenterveystoimistot eivät pysty hoitamaan kuin oululaisia. Muualta tulleiden opiskelijoiden tilanne on ongelmallinen, myöntää Oulun mielenterveys- ja vammaispalvelutyön johtaja Mikko Naarala.
Hänen mukaansa mielenterveystoimistot työskentelevät niin kovalla työpaineella, ettei niillä ole resursseja myydä työpanosta ulkopaikkakuntalaisille.
Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan selvittelyaikoja joutuu odottamaan kuukauden tai jopa kaksi. Kriisihoitoa annetaan päivystyksessä.
Oysin psykiatrian tulosyksikön johtaja Juha Moring myöntää, että tilanne saisi olla parempi. "Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet opiskelijoilla. Nuoret ovat turvattomampia ja ympäristö vaativampi kuin aikaisemmin", Moring kiteyttää.
Hänen mielestään resursseja opiskelijoiden mielenterveystyöhön tarvittaisiin lisää joko Oysiin tai kuntiin, joista opiskelijat ovat kotoisin.