Mielenterveystyö suunnitellaan ja koordinoidaan uudelleen Oulussa. Asiaa varten perustetun työryhmän tehtävänä on laatia vuoden loppuun mennessä kaupungille mielenterveystyön strategia ja kehittämisohjelma.
Taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveyspalveluiden laatusuositus, joka edellyttää kunnilta kokonaissuunnitelman tekemistä. Oulussa hanke kulkee nimellä Mielenteko.
"Ongelmana on tällä hetkellä se, että asiakas joutuu seikkailemaan aikamoisessa viidakossa ennen kuin hän saa tarvitsemansa avun. Kaikki terveysalan ammattilaiset eivät myöskään osaa ohjata asiakasta oikeille henkilöille, jotka voisivat apua tarjota", kertoo Mielenteko-hankkeen suunnittelija Inka Nenonen.
Niinpä asiakasta saatetaan pompottaa asiantuntijalta tai erikoislääkäriltä toiselle, vaikka asiakkaan ongelma ei välttämättä ihan erikoissairaanhoidon palveluja vaatisi.
Hoidon kannalta olisi myös tärkeää, että ongelmat havaittaisiin ajoissa ja niihin puututtaisiin heti.
"Esimerkiksi opettajat tarvitsisivat työnohjausta voidakseen puuttua ajoissa tilanteeseen, jos jonkun oppilaan käytös tai olemus heitä huolestuttaa. Toisinaan pienistäkin asioista saattaa muodostua mielenterveysongelma, jos niihin ei ajoissa puututa", sanoo Nenonen.
Mielenterveyspalveluiden kysyntä on viime vuosina kasvanut. Viime vuonna valtiolle kertyi mielenterveysongelmista johtuvista sairauspoissaoloista liki 27 miljoonan euron lasku.
"Oulussa etenkin päihdeongelmien lisääntyminen sekä työuupumuksen yleistyminen ovat lisänneet palveluiden kysyntää, kertoo suunnittelija Marja-LeenaArffman Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta.
Arffmanin mukaan uusia mielenterveyden toimintamuotoja kaivataan lisää, vaikka kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut ovatkin melko monipuoliset. "Ne ihmiset jäävät tyhjän päälle, joilla on jokin pieni kriisi tai ongelma, mutta joilla ei vielä voida puhua todellisesta mielenterveysongelmasta."