Mielenterveyteen liittyvät asiat ovat nykyään yleisin opiskeluhuollon työntekijöiden kohtaama haaste, ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.
Lisääntyvä tuen tarve mielenterveysongelmissa tuo kouluille lisää kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen keskittyviä ammattiryhmiä.
Esimerkiksi Raahen kaupunki hakee nyt kokemuksia erityiskasvattajan, koulupsyykkarin ja kasvatusohjaajan ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä perusopetuksessa.
Koulupsyykkarit ovat sairaanhoitajia ja kasvatusohjaajat sosionomeja. Erityiskasvattaja on erityiskasvattajaksi Turun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnasta valmistunut Sari Väyrynen.
– Olen siinä mielessä hiukan erilainen työntekijä kuin kasvatusohjaajat ja koulupsyykkarit, että minulla on oma erityisen tuen pienryhmä, jota luotsaan yhdessä erityisopettajan kanssa.
Saloisten koululla työskentelevä Väyrynen on myös yleisopetuksen oppilaiden käytettävissä. Hän kertoo tekevänsä työtään tiiviissä yhteistyössä perheiden kanssa jalkautumalla jopa oppilaiden kotiin.
Koulupsyykkarit Merja Aitto-oja ja Oona Tuhkanen nimeävät ensisijaiseksi tehtäväkseen ennaltaehkäisevän mielenterveystyön. Se tarkoittaa oppilaan tukemista ja rinnalla olemista mitä erilaisimmissa tilanteissa ja ongelmissa.
– On syrjäytymistä, pelkoja tulla kouluun, tai oppilas voi tarvita tukea koulunvaihtotilanteessa, Aitto-oja sanoo.