Ennakkoluulot mielenterveyskuntoutujia kohtaan näyttävät hiljalleen murenevan, mutta hitaasti. Edelleen 29 prosenttia suomalaisista ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen. Huumeiden väärinkäyttäjät ovat tällä epäsuosittujen naapurien listalla ensimmäisenä, heitä naapurikseen ei haluaisi 83 prosenttia kansalaisista.
Erityisen paljon suvaitsemattomuutta mielenterveyskuntoutujia kohtaan löytyy kokoomusta kannattavien ja 25-34-vuotiaiden joukosta. Myös keskustan kannattajissa ennakkoluuloisia löytyy keskimääräistä enemmän. Miehet ovat naisia selvästi ennakkoluuloisempia. Pohjois-Suomessa suvaitsemattomuus on vahvempaa kuin Uudellamaalla. Iän myötä ymmärtämyskin karttuu.
Hyvää asennetta mielenterveyskuntoutujia kohtaan osoittaa myös halukkuus lisätä heille palveluja. He ovat kakkossijalla syrjäytymisvaarassa olevien nuorten jälkeen ryhmistä, joiden palveluihin pitäisi kansalaisten mielestä saada rahaa nykyistä enemmän. Myös mielenterveyskuntoutujien oma kokemus leimautumisesta on hiukan vähentynyt. Tätä Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori pitää erittäin hyvänä merkkinä, sillä oma häpeä on hänen mukaansa pahin este elämän sujumiselle ja kuntoutumiselle.
Kyselyn mukaan 44 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeellä olevista mielenterveyskuntoutujista haluaisi palata takaisin työelämään. Psykiatreista 48 prosenttia uskoi, että mielenterveyskuntoutujat olisivat valmiita osa-aikatöihin eläkeaikanaan. Suomessa on noin 20 000 työhaluista mielenterveyskuntoutujaa, mutta työelämän tahti on tullut niin kiivaaksi, että heille sopivat työpaikat ovat hävinneet. Psykologiliiton puheenjohtajan Tuomo Tikkasen mielestä meillä pitäisi ottaa mallia muista Pohjoismaista, missä osittaisen työkyvyn hyödyntäminen on paljon pitemmällä.
Kynnys hakeutua hoitoon madaltanut
Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin mukaan myös kynnys hakeutua hoitoon on madaltunut. Psyykkinen sairaus koetaan yhä useammin sairaudeksi muiden joukossa. Mielenterveysbarometrin mukaan potilaat, jotka ovat saaneet hoitoa, ovat siihen myös tyytyväisiä. Hoidon saaminen riippuu kuitenkin liikaa siitä, missä sattuu asumaan, katsoo Sauri. Hoitotakuu ei toimi hänen mielestään vieläkään mielenterveyspalveluissa. Syrjäseudulla ei ole lääkäreitä ja moni jää ponnistelemaan ilman riittävää hoitoa.
Alan ammattilaiset väärissä tehtävissä
Psykiatrit ja psykologit valittavat henkilöstöpulaa, vaikka meillä on psykiatrisia sairaanhoitajia kolme kertaa enemmän ja psykiatreja ja psykologeja suunnilleen saman verran kuin muissa Pohjoismaissa. Tähän selitykseksi arvellaan, että osa ammattilaisista on väärissä tehtävissä. Alan ammattilaisten mielestä mielenterveyspotilaille annetaan liian usein vain sairauslomaa ja lääkeresepti, mutta ei hoitoa. Tätä mieltä on 67 prosenttia psykiatreista ja 84 prosenttia psykologeista.
Suuren osan psyykenlääkkeistä määrää terveyskeskuslääkäri 15 minuutin vastaanotolla, eikä heillä yleensä ole mitään paikkaa, minne potilaan voisi ohjata. Mielenterveystoimistot täyttyvät psykoosilääkkeitä saavien potilaiden kontrollikäynneistä. Psykologien ammattitaitoa ei käytetä varsinaiseen mielenterveystyöhön, vaikka suurella osalla heistä on psykoterapiakoulutus, sanoo Tikkanen.