Mielenterveydenhoitokulut kunnissa ovat kasvamassa. Taustalla on masennuksen ja erilaisten mielenterveyshäiriöiden yleistyminen. Toisaalta myös hoitoon hakeutumisen kynnys on alentunut. Kunnille se tietää painetta palvelujen tarjoamisessa.
Kuusamossa oli viime vuonna voimakasta kasvua psykiatrian ostopalveluiden kuluissa ja hoitopäivissä. Selvästi näkyi perusturvajohtaja Hannu Kallungin mukaan hoitojaksojen pituuden kasvaminen. "Hoitotilanteet ovat olleet entistä vaikeampia, vaikka jaksojen ja potilaiden määrä ei juuri kasvanut. Kun keskimääräinen hoitojakso psykiatrisella klinikalla oli 2002 vajaat 40 vuorokautta, se viime vuonna oli 78 vuorokautta. Huolestuttavaa on nuorten aikuisten lisääntyvä sairastuminen. Se näkyy myös avohoidossa. "
Psykiatrisella klinikalla ja Visalan sairaalassa kuusamolaisilla oli vuonna 2002 hoitopäiviä 2 284 ja viime vuonna 4 067. Kun kustannukset olivat 2002 vajaat miljoona euroa, olivat ne viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa. Kuusamossa on myös oma toiminta laajaa.
Oulun hinnanosto vaikuttaa
Mielenterveystoimiston lisäksi Kuusamossa on avo-osasto sekä asumisyksikkö. Avo-osastolla voidaan periaatteessa hoitaa kaikki vähemmän vaativat potilaat eli tilanteet, joissa ei tarvita pakkohoitoa. Kaupungin mielenterveystyön kulut olivat viime vuonna 3,8 miljoonaa euroa.
Kuusamossa kustannusten nousuun on vaikuttanut myös se, että Oulussa on korotettu maksuja. "Erityisesti vaativien hoitojen hinnat ovat nousseet, ja se vaikuttaa meihin. Meillä on vaikeita ja kalliitakin hoitotapauksia. Yksittäisen potilaan hoito on saattanut tulla maksamaan 150 000 euroa."
Kuusamossa on paineita lisätä mielenterveystyön voimavaroja, mutta budjetissa ei ole siihen mahdollisuuksia. "Meillä on parhaillaan menossa selvittely koko psykiatrian mitoituksesta, ja siinä katsomme myös painotuksen avohoitoon. Nopeita muutoksia tässä asiassa ei ole tehtävissä."
Alueelliset
suunnitelmat käyttöön
Terveydenhuollon tarkastaja Tytti Tuulos Oulun lääninhallituksesta sanoo mielenterveyspalveluiden tarpeen kasvavan. Palvelut ontuvat kuntien säästöbudjettien takia.
Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu kunnissa kertoo Tuuloksen mukaan siitäkin, että peruspalvelut eivät ole kunnossa. Kuusamossa tekeillä oleva mielenterveystyön kokonaissuunnitelma onkin tarpeen juuri siksi, että koko hoitoketju ja sen puutteet voidaan käydä läpi.
Valtion toiveissa onkin, että kunnat tekisivät alueellisia suunnitelmia, joissa katsotaan läpi psykiatrisen palvelujen, kuntoutuksen ja ennaltaehkäisevän työn osuus.
Mielenterveyskulujen seuranta on Tuuloksen mukaan kaksitahoinen asia. Hoitokulujen lisäksi pitäisi voida osoittaa ne vaikutukset, kun on kyetty pysäyttämään yksikin osastojakso.