Tiistaina vietettiin mielenterveysomaisten päivää. Liput eivät liehuneet eikä juhlapuheitakaan pidetty.
Päivä hurahti ohi huomaamatta ja niin kävi keskiviikollekin, maailman mielenterveyspäivälle.
Ohittaminen on tuttua mielenterveyden ongelmista kärsiville ja heidän omaisilleen. Toiselta puolelta heidät ohittaa yhteiskunta ja toiselta puolelta sujahtavat muut ihmiset.
Kansan fyysinen terveys kohenee, mutta psyykkinen hyvinvointi ei. Mielenterveysjärjestöjen ja hoitoalan ammattilaisten tilastot suomalaisten mielenterveydestä ovat karuja.
Erilaiset mielenterveyden häiriöt selittävät suuren osan suomalaisesta syrjäytymisestä. Mielen vaikeudet aiheuttavat työkyvyttömyyttä, haittaavat opiskelua ja vaikeuttavat arjessa selviytymistä.
Masennus on yhä työkyvyttömyyseläkkeiden suurin yksittäinen syy. Noin joka toisen eläkepäätöksen taustalla on mielenterveyteen liittyvä pulma. Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle samasta syystä. Joka neljäs sairauspäivä johtuu mielenterveyden ongelmista.
Mielenterveyden häiriöt ja niihin liittyvät päihdeongelmat ovat haaste kansanterveydelle, mutta myös taloudelle. Niiden kustannukset ovat noin kuusi miljardia euroa vuodessa. Mielenterveyden horjuminen heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa paljon muitakin kuin suoria hoidon kustannuksia. Mielenterveysongelmaiset ovat usein esimerkiksi sosiaalipalveluiden asiakkaita.
Terveysalan toimijoiden ja mielenterveysjärjestöjen tuoreessa YhdessäMielin-selvityksessä arvellaan kulujen vain kasvavan, jos mielenterveystyötä ei tehosteta.
Sote-remontti aivan tyrkyttää mahdollisuutta tilanteen korjaamiseksi. Perusteellisesta selvityksestä poliitikkojen on helppo löytää tarkasti pohditut linjaukset oikeasta suunnasta ja toimivista malleista.
YhdessäMielin-selvityksen mukaan perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut olisi parasta sisällyttää perusterveydenhuoltoon. Selvitys korostaa ihmislähtöisyyttä palvelujen uudistamisessa.
Mielenterveyden horjumisesta kärsivä on yhä useammin lapsi tai nuori. Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtajan Kristian Wahlbeckin mukaan joka viides nuori potee mielenterveyden häiriötä. Nuoret hakevatkin nyt apua vaikeuksiinsa enemmän kuin koskaan.
Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikalle tulevien lähetteiden määrä on tuplaantunut muutamassa vuodessa (Kaleva 8.10.). Lähetteitä tulee vuodessa satoja, ja kysynnän kasvu koskee avohoitoa. Oulu ei ole poikkeus Suomessa, sillä tilanne on samanlainen muuallakin maassa.
Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kysynnän kasvu ei selity ainakaan kokonaan mielenterveyshäiriöiden lisääntymisellä. Taustalla voi olla kasvanut herkkyys hakea palveluita. On hömelöä väittää, että nykylapset ja nuoret ovat jotensakin heikompia kuin ennen. Sitä he eivät ole. Heiltä vain vaaditaan paljon enemmän ja erilaisia asioita kuin entisiltä nuorilta.
Mielenterveyspalveluissa moni asia on rempallaan. Resurssit kohdentuvat väärin ja usein vähäiset palvelut ovat hajallaan. Mielenterveysongelmaisia ja heidän omaisiaan ei kuunnella, ja hyödylliseksi koettu varhainen apu nilkuttaa pahasti.
Yhteiskunnan asia on panna mielenterveyden hoito kuntoon. Meillä muillakin on tehtävää. Mielenterveysongelmaiset kantavat häpeän kuormaa. Me voimme keventää sitä, ja me voimme olla tukena myös ongelmista kärsivien läheisille.